NiteSite Viper pimeänäkölaite
Valonvahvistajat ja
muut pimeänäkölaitteet ampuma-aseisiin kiinnitettyinä ovat Suomessa
metsästyksessä kiellettyjä. Kuitenkin metsästys pimeässä on maassamme
sallittua!
Maailmalla markkinoidaan varsin paljon pimeänäkölaitteita
aseisiin kiinnitettäväksi. Niiden tarkoitus on tietenkin tuottaa valoa
tähtäinlaitteiden avuksi ja lisätä jahtiaikaa pimeään. Monissa maissa määrätyt
riistaeläimet aktivoituvat vasta pimeän laskeutuessa. Niinhän tekevät Suomessa
mm. valkohäntäpeurat, varsinkin sarvipäät.
Tietämättä maailmanmaiden metsästyslainsäädäntöä sen
tarkemmin, tiedän että vaikuttavat metsästysmaat ovat juurikin kehittämässä
metsästystä helpottavia ja turvallisuutta lisääviä lisälaitteita, kun meillä
Suomessa tunnutaan enemmänkin rajoittavan sekä vaikeutettavan vain
metsästystapahtumaa entisestään.
Suomessa ei siis saa käyttää valoa tai valoavahvistavia
laitteita metsästyksessä. Meillä kuitenkin sallitaan metsästys pimeässä, aivan
säkkipimeässä. Kanada on varsin vaikuttava metsästysmaa ja siellä monissa
osavaltioissa metsästys on kielletty perinteisin menetelmin pimeässä. Se onkin
järkevää, sillä hyvälläkin kiikaritähtäimellä varustettu ase on surkea kumppani
kun pimeys laskeutuu. Suomessa se ei sitä tunnu olevan jostain kummasta syystä.
Kuitenkin samoja kiikaritähtäimiä käytetään eri puolilla maailmaa kivääreiden
päällä.
Uskoisin että mikäli metsästysasioista päättävät ihmiset
vietäisiin marraskuiseen peurajahtiin vaikkapa Vesilahdelle, jossa maa on musta
ja taivas pilvessä, niin pienen testin jälkeen asenteet alkaisivat muuttua.
Heille annettaisiin huippuluokan kiikaritähtäimellä varustettu ase käteen ja
käskettäisiin ampumaan ruokinnalla käyvä, eräs huonosarvinen yksilö. Se tulee
vasta puolilta öin, seurassaan muutama valioyksilö ja pari naaraspeuraa
vasoineen. Kyse olisi siis valikoivasta metsästyksestä, jota tämänkaltaisissa
tilanteissa pitäisi suorittaa peurakannan elinvoimaisuuden hyväksi.
Henkilö tulisi puolen yön jälkeen kyttäyskopista pois ja
sanoisi joko A, en nähnyt kuin tummia hahmoja tähtäimen läpi, en voinut ampua
tai B, ”ammuin peuraa, jee!!”. Ja kun mennään katsomaan, siellä makaa
hengettömänä naaraspeura tai se kaikkien komein panopukki.
Sitten toisessa kyttäyskopissa on toinen päättäjä, jolla
on samanlainen eläinpopulaatio edessään. Hänellä on käytössä NiteSite Viper
pimeänäkölaite, joka valaisee tienoon kuin päivävalo loistaisi koko ajan. Hän
tulisi puolen yön jälkeen iloisena kopista ja kertoisi hienon tarinan, kuinka
monta peuraa saapui ruokinnalle ja tämä huonosarvinen yksilö erottui joukosta
selvästi. ”Tähtäsin tarkasti ja näin ettei ampumalinjalla ollut muita eläimiä.
Sain sijoitettua luodin tarkasti kaularankaan ja eläin tipahti niille
sijoilleen”.
Eli herääkin kysymys, onko tässä kohdassa lainsäädäntömme
hieman jälkijunassa, vai miksi pimeänäkölaite on sallittu vain
haavakkojahdissa, joita monesti muuten tulee pimeässä sohlatessa tai jotain
hiiriä ja rottia ammuttaessa. Eiköhän hiirijahti liene tuottavampaa
perinteisillä litskuilla tehtynä?
Pilkkaan kokeilua
NiteSite Viper on markkinoiden edistyksellisin
pimeänäkölaite. Käytöltään poikkeava muutamiin pimeätähtäimiin verrattuna ja
soveltuu mihin tahansa kiikaritähtäimillä varustettuihin aseisiin. Ja vieläpä
erittäin nopea asentaa, ilman mitään kohdistuslaukauksia.
Laite koostuu kolmesta osasta. Kiikaritähtäimen
okulaariin laitettavasta kamerasta, kiikaritähtäimen päälle laitettavasta
infrapunalähteestä/näyttöruudusta ja akkukotelosta.
Laitteen toimintaperiaate on helposti ymmärrettävissä.
Okulaariin kiinnitettävä kamera kuvaa samaa kuvaa kuin mitä ihmissilmä näkisi
tähtäimen läpi katsoessa. Kameran kuva kulkee tähtäimen päällä olevaan
näyttöruutuun. Kun näyttöruudulta näkee tähtäinristikon ja kohteen, laukaus
voidaan napsaista matkaan kun ristikko on vakiintunut kohteeseen. Aivan kuten
normaalisti kiikaritähtäimen läpi ammuttaessa. Nyt vaan ei tarvitse ase olla
edes olkapäätä vasten. Se voi olla tanakasti jonkun tuen päällä. Silmälaseja
pitävät voivat katsoa näyttöruutua ilman läheltä tirkkaamista eikä puolikuukerhoon
enää pääsekään.
Pimeässä infrapunavalo valaisee kohteen ja tässä
kokeillussa Viper –mallissa teho riittää yli sataan metriin. Varsin riittävä
suomalaisessa jahdissa, mikäli tätä saisi siis käyttää.
Laite ei myöskään muuta aseen osumapistettä mitenkään. Ristikko
on edelleen samassa kohtaa kuin mitä se on alun perin säädetty. Pienen
totuttelun jälkeen ampuminen onnistuu näyttöruutua katsomalla ja laukaukset
vain tarkentuvat kun asetta ei tarvitse pitää pelkästään olkapäätä vasten.
Kyttäyskopissa voisi rakentaa nopeasti erittäin vakaa tuen ja sitten vain
katselisi näyttöruudulta sopivan kohteen ja pam!
Laitetta voi käyttää myös päivänvalossa kun kiertää
näyttöruudun yläpuolella olevasta nupista infrapunavalon pois päältä. Kuva on
okulaaritarkennuksen jälkeen selkeä ja ristikko piirtyy hyvin näkyville. Metsästyskäytössä
Suomessa laitetta voi käyttää siis niin pitkään kunnes kääntää infrapunavalon
päälle. Sen jälkeen vain hiiriä, myyriä ja rottia sekä haavakoita, joita
pimeässä on mm. muilla laitteilla tehty.
NiteSite Viper on painoltaan 418 g ja ei hankaluuksia
varsinkaan paikallaan olevassa metsästyksessä. Laite on roiskevesitiivis, joten
märät olosuhteet eivät ole esteenä Viperin käytölle. Akun käyttöaika täydellä
latauksella on yli 7 tuntia, joten virtaa riittää pitkäänkin kyttäykseen. Kuvaruutunäytön
koko on 89 mm.
Viperissä on mahdollisuus liittää videokamera kuvaamaan
koko jahtitapahtumaa. https://www.youtube.com/watch?v=Pd-UE90Hsfg
videolla näemme kuinka selkeää kuvaa nähdään ja ase on yhtä tarkka kuin
normaalisti hyvin kohdistettu ase päivänvalossa. Miksi siis laitteisto on
Suomessa kielletty?
Mihin laitetta
voisi ajatella käytettäväksi?
Niin pitkään kun Suomen päättäjät pitävät päätään pensaassa
pimeänäkölaitteiden osalta, joudumme metsästämään hiiriä, myyriä ja rottia. Tai
vaihtoehtoisesti etsimään sellaisia jahtimaita, joissa pimeänäkölaitetta saa
käyttää. Lähimmät jahtialueet taitavat löytyä Ruotsista ainakin.
Tätä nykyään parasta käyttöä laitteelle onkin riistan
tarkkailu, joka ei ole kiellettyä, vielä. Voimme siis asentaa halvemmakin
kiikarin päälle tämän laitteen ja tutkailla pimeässä riistaeläimiä. Esim.
peurakytiksellä katsella, mitä eläimiä ruokinnalle tulee. Sitten mahdollisesti
arvomme, onkohan se tuo ja tuo hahmo juurikin se ammuttava, joka näkyi
selkeästi äsken, mutta kiikaritähtäimen läpi mustana hahmona. Laitteeseen saa kytkettyä
videokameran, joten NiteSitella voi kuvata riistaeläimiä päivällä ja yöllä.
Onhan sekin mielenkiintoista toimintaa, kun kerran ampua ei voi.
Yhtenä hyvänä pointtina päiväjahdissa NiteSite Viperin
käyttö voisi olla hirvitornissa kytätessä esim. peltohirviä tai kauriita. Kettujahti
pillityksellä voisi olla mielenkiintoista tämän kanssa. Laukaukset olisivat
hyvän tuen ansiosta varmoja ja toisaalta videonauhoitusominaisuus antaisi
kivoja jahtimuistoja.
Kuva otettu sadan metrin päästä pellon takana olevasta puusta valoisassa.
Kuva otettu sadan metrin päästä pellon takana olevasta puusta pimeässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti