Pilkintää ja aurinkoa
2.5.2022 Päivitys
Menköön eilinen Hailuodon pilkkireissu vielä tämän saman päivityksen alle, kun toukokuussa normaalisti ruukataan kesäkalastaa vankasti.
Pitkään arvoin, Hailuoto vai Pyhäjärvi. Facen kuvat isoista ahvenista laittoi kuitenkin ajamaan halvoilla polttoaineilla yli 500 km lenkin ja jos kysytte kannattiko, niin sanoisin että kannatti.
Määrää ahvenista ei tullut paljon, mutta laatua kuitenkin kivasti. Sain 24 ahventa ja säkillä painoa 6 kg. Suurin ahven oli 740 g, joten sitä odotettua kiloahventa ei sitten tullutkaan tänä talvena. Ehkä kolmesti sitä tarjottiin, mutta eipähän ollut äijästä ottajaksi.
Jäitä oli vahvasti, jotain 30-40 cm välillä. Pinta oli aamulla kova kävellä, iltapäivällä hieman muutamissa paikoissa pehmeni. Potkurilla oli hyvä porskuttaa menemään.
Kun aamulla olin varmistanut enkkakalat, niin sitten läksin vähän kiertelemään. Koetin etsiä mahtiparvia, mutta en löytänyt. Ei näköjään muutkaan vähät pilkkijät, sillä kovasti tuntuivat liikkuvan lahdella.
Tasapainot olivat taas pääosissa, kön en muuta käytä näillä vesillä. Ehkä morrilla olisi saanut määrää, mutta tasurilla on kiva onkia. Se on vaan mun laji.
Mutta näihin kuviin lopetellaan talven pilkkipäivitykset. Saatan tosin käydä vielä Pyhäjärvellä ja jos tulee oikein isoja, niin ehkä palaan kanavalle, ehkä en. Viikon päästä kuitenkin ollaan Kuokkalankoskella toutainta perinteisesti yrittämässä.
jk. pilkkikausi oli pitkä, vaikka aloitinkin sen kovin myöhään. Kalaa tuli erittäin hyvin ja monessa perheessä syötiin onkimiani ahvenia suurella mielihalulla.
Pilkkipaikkoina oli ahvenen suhteen Lumijoen Varjakka, Raippaluoto, Raahen Mutala sekä Hailuoto merellä. Järvivesiä kävin Sulkavalla ja Pyhäjärvellä. Kiitos mukaville ja uusille pilkkikavereille. Hyviä vinkkejä tuli jälleen ramakasti ja hienoja hetkiä saatiin kokea vahvoilla jäillä. Pari kertaa pörönä sotki vähän pilkkireissuja, mutta flunssat yskitään pois ja homma jatkuu.
Onhan se pöllykkä
Näillä tasureilla tuli päivän ahvenet
Oranssi SuperÄssä löytyi muutaman köllykän suusta
MV Satu antoi monta isoa ahventa
27.4.2022 Päivitys
SuperÄssä homenokka -värissä on ollut talven ykköskamppeita
On käyty uutterasti Pyhäjärvellä pilkillä. Kalaakin on saatu, mutta ne isot vielä puuttuvat.
Ennen sianpierasua olin jäällä. Kävelin ristiin ja rastiin jäällä ja kaloja tuli heikosti (sellaisia 300 g ahvenia muutamia reiästään). Sitten läksin autoa kohti ja aivan rantaan tein reiän. Siellä olikin kalaa aivan huttunaan. No pienehköä ahventa, mutta parikymmentä nostelin jäälle tasapainolla. Koko ajan tökkivät tasuria. Jospa lauantaina jäisi suosiolla siihen rantaan.
18.4.2022 Päivitys
Pääsiäisen pilkkihommia tuli vähän harrasteltua. Kerran Varjakassa merellä ja pari kertaa Pyhäjärvellä. Nyt voi sanoa, että ei tarvitse merellä tänä keväänä käydä. Isompaa ahventa näköjään tulee tuosta 30 km päästä, ei tarvii ajaa 200 km.
Nopeasti kuulemma mereltä autokelit häviää, mutta jalkamiehenä siellä pääsee vielä vaikka kuinka hyvin.
Pyhäjärvellä on hyvä kulkea, lunta ei ole jäällä yhtään ja jäätäkin riittää pilkkireissuille vielä muutamaksi viikoksi.
Joten nyt käydään lopputalvi tuossa lähellä ongella ja katsotaan kuinka suuri on lopulta pilkkikauden suurin kala.
Tasapainoilla ongin, en laita morrilaitteita uimaan.
SuperÄssä taas putsasi pöydän
Homenokka tuntuu toimivan ajoahvenelle
Varjakassa päivänvärit, Pilkkipajan Pommi ja SuperÄssä kultavihreä
10.4.2022 Päivitys
Kaksi päivää länsirannikolla Rautu-Reiskan kanssa ongella. Siikoja, ahvenia ja ahvenia. Kiitos Mikko Kyrö taas majoittamisesta. Löylyt olivat hyvät ja uni maistui väsyneille pilkkiukoille.
Ahven oli vähän hakusessa ja ajeltiin autolla jäällä etsien niitä isoja. Ei löytynyt, mutta kuitenkin toistakymmentä kiloa ahventa saatiin jäälle. Siikoja vähemmän, mutta paistettavaksi kuitenkin jotain.
Parhaat tasurit olivat Pilkkipajan Pommi kuvan värissä ja joitain ahvenia sain kultahopealla MV Satu tasurilla.
Meidän kalat löytyivät 4,5 metrin vedeltä aivan jääkannen alta. Pohjassa kävivät tönimässä tasuria ja vasta aivan pinnassa purivat kiinni.
Rautu-Reiska onki vanhalla Rapalan hopeamustalla tasurilla. Siihenkin kalat ottivat varsin kivasti.
Nyt suunnitellaan pääsiäisen tilannetta viikolla tarkasti. Niitä isoja pitäisi löytää. Vaikka vaimon kanssa perinteinen Ojakylänlahden reissu Hailuotoon. Katsotaan kelejä.
Papukaija Pommi, oujee.
7.4.2022 Päivitys
Eilen taas heräämään ja eipähän ehtinyt 3.30 herätys kääkättämään. Aamupala ja sitten absille odottamaan kaveri kyytiin. Tai nythän siinä kävi niin, että minuahan siellä odotettiin.
Jäistä nelostietä vetelin isoa kovvaa rekoista ohi ja kohta olimmekin Varjakan satamassa.
Ajatus oli, että samalle paikalle kuin sunnuntaina, vaikka lunta oli hieman jäälle satanut.
Etsimme matalasta kalaa ja aamupäivästä oli varsin hiljaista. Jotain kuitenkin reikää kohti tuli. Mutta kala ei ollut aktiivinen. Möllöttivät pohjassa ja sieltä eivät nousseet jääkannen alle. Tasuria sai liikutella ihan huolella ja kun löytyi lopulta toimivat värit, niin jovain sitä ahventa nousi. Paras avanto tosin jäi vain 25 kalaan. Kaikkiaan saalispussini painoi tarkalleen 9,970 kg, eli suomalaisittain 10 kiloa.
Ottiavannon viereen tein reiän ja siinä junttasi SuperÄssään mahtiahven kiinni. Painallukset olivat todella raskaita ja arvatkaa kuinka se saaga päättyi. Niin, sitä minäkin. Vieläkin jurppii, siinä olisi ollut eväät talven suurimpaan ja reilusti.
Sanovat tuolla tietäjät, että tasapainolla ei saa matalasta kalaa. Olen tasureilla onkinut 70 -luvulta lähtien ja voin kumota tuon väitteen ihan vain kokemuksella. Tasapaino on nopein onkiväline matalassa. Sehän on laske ja nosta -tyylillä kalat varsin nopeasti jäällä. Sadat pilkkireissut on näiden vuosikymmenien aikana tullut tehtyä ja tasapaino on aina keikkunut siimanpäässä.
Siinä hieman hartsan tasureita. Löytyy varmasti keliin kuin keliin kampe
No viikonloppuna lähdetään ottamaan erä2.
Sää vaihteli aurinkoisesta kovaa tuperoon, mutta silläkään ei ollut vaikutusta kalan ottiin. Keräilemällä sain 10 kg säkin suhteellisen kookasta ahventa raavittua kasaan.
Ottipelit hieman muuttuivat väreissä, mutta Pilkkipajan Pommi, MV Satu ja tietenkin SuperÄssä olivat ne tappavimmat.
Hyvin pääsee autolla jäällä. Jäätä 80 cm, juuri ja juuri riitti kairanvarsi
4.4.2022 Päivitys
Eipä ehtinyt kännykänherätys käikättää klo 3.30 sunnuntaiaamuna. Olin nimittäin keikkunut hereillä jo tuntikausia. Ei vaan saanut unta ja oli pakko ajatella siniset ajatukset kaikki kerralla pois. Oli siis uneton yö ja sehän korville lyö, kuten Heikki Hela laulaa.
Oli sovittu lähtö Lumijoen Varjakkaan ahvenpilkille parin kaverin kanssa ja nouto tulisi klo 4.30. Aikainen Kala-Harri ja kumppanit kalan nappaa, niinhän sitä sanotaan.
Napakka pakkanen näin huhtikuussa oli yllätys, mutta päiväksi oli luvattu lauhtuvaa, joten ei meitä pelottanut.
Juuri kun aurinko katseli idästä, muuta sieltä ei välttämättä tarvii tullakaan, olimme autolla ajamassa jäälle.
Tiedossa oli eräs kokeiltava paikka, jos vaikka syönnöksellä olevat ahvenparvet olisivat suunnistaneet samaan kohteeseen.
Jäätä Varjakassa on noin 80 cm ja kaikki kunnolla kovaa. Kaira ylsi juuri ja juuri läpi, joten autolla voi huoletta ajella. Kun luntakin jäällä on paikoin tuskin lainkaan ja joissain kohdissa noin 10 cm.
Trackerin karttaohjelman mukaan suunnistin kartturina erään pakanreunalle. Ympärillä nätisti vettä kahtapuolen 4 metriä.
Ensimmäinen reikä ei antanut mitään, mutta kaverit nappasivat alkukalat morrilla. Itse ongin ainoastaan tasapainoilla ja sehän on joskus vaikeaa, jos morria vain kala puree.
En lannistunut, sillä en yleensä lannistu kalassa ollessa, sillä jo pääsy hyvien kavereiden kanssa kalareissulle on enemmän kuin satajänistä.
Tekaisin uuden reiän ja siellähän ahven kävikin tökkämäässä tasuria. Ja sitten taipuikin vapa ja varttikilon köllykkä nousi jäälle. Ja samaa rataa heti kuusi muuta. Sain kalat nousemaan nätistiä jo jääkannen alle ja siitä napsin niitä oranssilla SuperÄssällä. Mutta syönti loppui ja sain tehdä useita reikiä ja napsia kalan sieltä ja toisen täältä.
Näin mentiin päivä pitkälle, mutta saalispussiin kertyi kuitenkin jotain.
Meidän pilkkireissuille kuuluu tehdä tulet ja paistaa makkarat. Niinpäs tehtiin nytkin ja ei luistanut sen jälkeen kytkin kun aloimme uudelleen onkia.
Jossain vaiheessa aurinko meni pilveen ja lumipyräkkä saapui kohdallemme. Sain siinä kelin vaihdoksessa 31 ahventa varsin nopeasti ja sitten taas kalat katosivat. Tällöin toimi MV Satu tasapaino kuvan värissä.
Iltapäivä oli jo pitkällä ja teimme lähtöä kotimaisemiin, tietenkin Nakkulan grillin kautta. Kaverit pakkailivat kamoja jo kasaan, kun tekaisin vielä yhden reiän. Kun tiputin tasurin reikään, niin vapa taipui heti. Ja komia +400 g ahven nousi jäälle. Ja heti perään toinen ja toinen ja toinen. "Hei, täällä rupesi ahven lyömään tasuria kunnolla".
Kaverit tulivat nopeasti siihen viereen ja alkoi hitonmoinen suolto. 73 ahventa, 12,3 kg nostelin siitä reiästä alle puoleen tuntiin. Ja kaverit lähes samanverran vierestä. Se oli sitä oikeaa tasuripilkintää, laske ja nosta. Kuvan SuperÄssä oli huippukampe ja kalat tulivat aivan jääkannen alta. Se oli nopeaa nostamista ja sitten kun parvi hävisi, mekin saimme lopulta lähteä ajelemaan Varjakan satamaan. Siellä lahjoitin oman saaliin, 24,3 kg ahvenia keräykseen Ukrainan pakolaisille. Ammattikalastajat ottivat kalahallilla saaliin vastaan ja käsittelivät kalat fileiksi ja jakoon pakolaisille.
Siinä ahventa Ukrainan pakolaisille
Tuli kaksinkertaisesti hyvä mieli, kun pääsi huippusyöntiin ja sai tehdä hyvän työn. Kolmannen kerran mieli hyvittyi kun eteen Nakkulan grillillä napsahti isot makkaraperunat ja puoli litraa kylmää maitoa.
Kotona mieli vielä hyvittyi lisää, kun savolaismallisen naisihmisen kanssa pääsi istahtamaan kuuman saunan lauteille. Voitte arvata, että uni armahti sen jälkeen aivan varmasti.
SuperÄssä vaan toimii
Keli käväisi vähän sakeana
Nämä kaksi tasuria antoivat 24,3 kg ahventa. Ylempi MV Satu tasapaino ja alempi SuperÄssä
Yhden reiän antia
jk. Varjakan kalahallin vastaanottoon tuli ahvenfilettä 8kg.Haukifilettä 4kg. Särkeä perattuna 8kg ja Ahventa avattuna 75 kg. Kalahallin ammattilaiset toimittivat kalat vastaanottokeskukseen Ouluun. Osa meni Ruukin vastaanotto keskukseen. Ukrainalaiset pakolaiset, kaikki naisia ja lapsia, olivat ottamassa lahjoitusta vastaan, vaikka kello oli jo 21.00 illalla. Pyysivät välittämään suuret kiitokset kaikille suomalaisille ja etenkin kaikille, jotka oli osallistuneet tähän avustukseen.