lauantai 13. elokuuta 2016

Lohihuumaa Tenolla

Kun Jussi lohen sai

Moni voi miettiä, mitähän tapahtuu veneessä kun elämän ensimmäinen lohi tarttuu vieheeseen. Varsinkin kun kalastaja on soutamassa ihan issekseen. No se on vaikea kertoa, mutta helppo katsoa videolta. Siispä tässä Jussin tarina näin elävän kuvan myötä. Hauskaa elokuvailtaa.

Kun Jussi toisen lohen sai

Kun miestä alkaa lohi seurata, onhan se sitten otettava kalaa kyytiin. No Sirmasta nappasi kunnon kala ja tästä sitten katsomaan osa kaksi elokuvasta Kun Jussi toisen lohen sai.

tiistai 9. elokuuta 2016

Lohta tulee

Vaaput pelaavat

Sisäpiirin tietoa sain, että laita sellaisia vaappuja, joissa on leuan alla tai alaperässä sinistä. Ja niin pistin maanantai-iltana neljä vaappua peliin ja kaikissa oli sinistä kuvatuissa paikoissa. 
Rohki vahvasti taipuikin vapa ja nilsua vietiin. No video kertokoon loput. 
Nyt alkaa kituviikot, eli reilu viikko jäljellä lohestusta. Joutaa jo loppua ja uuden säännön mukaan kannatan tuota kalastusajan lyhentämistä. Itsellä se on lyhentynyt jo vuosia, loppuen ennen 20 elokuuta. Kuten loppuu tänäkin vuonna 18.8 viimeistään. Rautu-Reiskan kanssa kokeillaan isoa joitain päiviä. 
Uutta nousukalaa en ole nähnyt joessa vähään aikaan. Ellei kirkkaita tittejä lasketa. Ehkä iso vesi ei näytä nousukkaita, mutta pitäisi ne kuitenkin tuntea vavassa. Jos merellä ei ole antaa enempää kalaa, niin tyhjästä on paha nyhjästä. 
Hieno oli lohikesä omalla kohdalla. Upeita kaloja perhoilla ja vaapuilla. Perhoilla varsinkin sain monta erittäin isoa lohta ja sehän lisää heikkoa uskoa noihin pieniin karvatussuihin. Silti en vieläkään ymmärrä perhoa, kuinka lohi käy hakemassa pinnastakin pikkuisen karvakasan intohimoisesti. Tuskin sitä ymmärtää moni muukaan. Mutta mukava perhoja on soudella, antaa virran lierautella vain.
No katsellaan videota eikä höpötetä tyhjiä.

torstai 4. elokuuta 2016

Lohi ottaa ja lohi lähtee

Sirmassa alkaa tapahtua


Neljän vaappusoutupäivän jälkeen vaihdoin perhot kehiin kun veneeseen tuli nuori kyytiläinen. Ajattelin että jospa näin saisimme Jyrille ensimmäisen lohen kalastettua. Ja toisella laskulla Sirmansuoralla vapa nyökkäsi ja Jyri pääsi vääntämään kampea riuskan titin kanssa. 
Näin että perho oli huonosti kiinni, joten koukkasin kalan haaviin vauhdista ja hyvä niin, sillä perho irtosi samalla sekunnilla kalan suusta. Tästä se alkoi lohimiehen ura nuorella kalastajalla.
Eilen illalla läksin kokeilemaan uusia vaappuja ja ehdin soutaa ensi kesän tulevaa myyntivaappua 10 minuuttia kun vapa taipui. Näin heti alussa hypyssä että kyseessä oli naaraskala, kookkaanpuoleinen ja jonkin verran väriä ottanut. Päätin soutaa rantaan että saisin kalan vapautettua, sillä en tarvinnut tummia mätikaloja. Painoa arvioin kalalla olevan 12-13 kg. 
Videolta näkee taistelun ja aivan lähellä rantaa kala ottikin omaehtoisesti vapauden takaisin, joten hyvä niin. 
Loppuillasta vielä koputtelin kojamoväreillä monttujen ovipieliä, mutta ei taipunut vapa vielä. 
Vesi on noussut nyt muutamaan päivään 60 cm ja eilen oli vielä nousussa. Roskaa kulki melkoisesti ja vaappuja joutui puhdistamaan laskujen aikana. Sirmassa oli yllättävän paljon yrittäjiä. Ajolinjat muutamilla oli mitä oli, mutta iso vesi suojelee potkureita. Tällä vedellä joelle mahtuu soutamaan, siitä vaan.




 Melkoista akrobatiaa esitti tämä naaraslohi. 

Uutta matoa koukkuun

Perjantaina käväisin illalla kokeilemassa myös perhoilla kalastusta. KH perhoa maisteltiinkin ihan mellevästi. 23 minuutin väsytys päättyi kalan vapauttamiseen. Alla hieman videomateriaalia tämän valtavan kalan väsytyksestä. Painoa arvioidaan kalalla olevan n. 18 kg ja pituutta laskennallisesti n. 115 cm. 

Paparazzin nappaama kuva Hartsan paremmasta puolesta ja vapa käsissä tietenkin. Virvelinvapa.









keskiviikko 3. elokuuta 2016

Riistakameralla kuvaamaan

Artic Mate FHD riistakamera käyttöön

Riistakameran ei tarvitse maksaa enää satasia. Kun muutamalla kympillä saa erittäin laadukasta kuvaa tuottava riistakamera. Myös videoiden laatu kestää kalliimpien kanssa vertailun miten vain. 
Verkkokauppa e-ville on tuonut markkinoille todella uskomattoman edullisen tuotteen. Ja mikä hienointa, suomenkielisellä valikolla ja suomenkielisellä käyttöohjeella varustettuna. http://www.e-ville.com/fi/7622-riistakamerat/20370-arctic-mate-fhd-metsastyskamera-5mp.html

Pääsin pikatestaamaan kameraa ja kun tiedossa ei ollut syötävää nuolukiveä hirville, niin tein takapihalle syöttipaikan ja kesältä tutut harakathan siihen napsahtivat hetkessä. Joten nautitaan testikuvia ja -videoita heidän touhuista. 

Terrrrrve kaveri, heitä marrrrrrkka.

Kamerasta löytyy tarkat tiedot tuolta e-ville linkistä, joten en lähde niitä tähän enää luettelemaan. Mutta muutamia käyttöön liittyviä asioita tietenkin voidaan tuoda esille. 
Kahdeksan sormiparistoa sujautetaan paristotilaan ja sitten säädellään kelloajat ja päivämäärät kohdalleen. Valikosta voidaan valita, näkyykö mitä tietoja tuossa kuvan alalaidassa. Mielestäni on hyvä, että kelloaika ja päivämäärä näkyy, niistä saadaan eläinten liikkeistä tosi hyvää dataa. 
Kameran käyttö on yksinkertaista. Laitetaan kamera kiinni johonkin puuhun, tolppaan tms. ja napsaistaan virta päälle. 

Kun kuvauksen esisäädöt on tehty kotosalla, niin sitten vain antaa kameran tehdä töitä. 
Kameran kiinnitys on kuitenkin todella onneton. Helkkarin pitkä nailonhihna, joka yltäisi maailman suurimman puunkin ympärille. Eikö voisi jo tuohon kiinnityshommaan tehdä jotain nopeampaa ja järkevämpää ratkaisua. Vaikka koukkupäiset kumilenkit, jotka vain napsaistaan kameraan kiinni. 
No tuohon voi itse junailla paremman kiinnityskuvion, joten haitta on varsin pieni kuitenkin. 
Hyvää tässä kamerassa on herkkyydensäätö, jolla saadaan esim. nuolukivellä vierailevat kyyhkyt ja muut hippiäiset suodattua pois. Eli kamera ei ota kuvaa kaikenmaailman pikkueliöistä tiukimmalla säädöllä. 
Nämä harakkakuvat on otettu herkimmällä säädöllä.
Kun kamera kuvaa, sieltä ei kuulu minkäänlaista räpsähdystä. Sulkimen ääntä ei kuule. Ainakaan ihmisenkorva ei mitään kuullut, enkä edes silmällä nähnyt milloin se kuvan otti. 
Kuva tuli vaikka mitään ei kuulunut tai näkynyt

Hyvää kamerassa on myös laadukas ulkonäkö. Camoväritys uppoaa luontoon kivasti. 
Pattereiden kestoa testataan jatkossa ja myöskin yökuvausta kokeillaan kun Utsjoelle yö saapuu. Varmaan menee pari viikkoa ennen kuin saadaan pimeäkuvia otettua. 
Kaikkiaan viidenkympin hintaan tulee erittäin hyvä paketti. Suosittelen jo tässä vaiheessa tuotetta vietäväksi kuvaamaan riistaa, mökkien lähellä hiippailevia rosmoja tai mitä tahansa lain ja asetusten mukaan. 
Video on otettu 1080p / 15fps, joten saattaa vähän tökkiä. Siksi suositellaan kuvaamaan 720p / 30fps, jossa kuva päivittyy nopeammin kameralle ja laatu pysyy lähes samana. Alla kuvattuna video 720p/30fps


sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Hyppivä lohi

Huh hellettä sanoi lohi ja laittoi suunsa kiinni

On ollut helteinen viikko ja lohensoutu on painottunut yöaikaan. Päivällä ei tuolla ole pirukaan, vaikka taitaa muuten sarvipää tykätä lämmöstä. 
Vedenlämpötila on noussut jo +20 asteeseen ja yölläkin keikkuu +18 asteessa. Viime yönä soutelin koko yön T-paita päällä ja mukavahan siellä oli sestoa. 
Omalle kohdalle tällä viikolla on vapa taipuillut joka päivä, mutta varsin huonosti ovat eväkkäät tarttuneet kiinni. Muutama kunnon lähtö on ollut ja yllätyksenä, suussa on vieraillut KH55 perho. 
Huonoa tilanteessa on ollut, että kalat ovat vaisusti tarttuneet kiinni, mutta hyvää se, että vapa on kuitenkin päivittäin, tai tässä tapauksessa, yöttäin taipuillut. 
Jonkun kalan olen saanut veneeseen asti, mutta eipähän niillä sinänsä väliä ole. Minun kesä on pelastettu jo.  
Lämmin vesi ja korkea ilmanpaine ovat vaikea yhdistelmä. Tuuria pitää olla rajusti että sattuu lohen eteen. Aktiivisesti lohi ei hae nyt konflikteja, mutta saattaa aukaista suunsa jos tarjous aivan hollille tuodaan. 
Olen jo alkanut kokeilla vaappuja niiden isojen varalta, mutta lämmennyt vesi tekee hommasta hankalan. Kalat viihtyvät syvänteiden viileissä vesissä, eikä niillä ole tuolla vesipatjalla syytä lähteä riehumaan. Eli vettä on vielä suhteellisen hyvin ajankohtaan nähden.
Omia videoita ei ole tältä viikolta, joten katsotaan hieno video toisten lohimiesten touhuista. Nautinnollista elokuvailtaa.
Turkish Malaysian Airlines lentäjä Poku sekä suomalainen lohimies Leksa lohen kanssa

Näihin aikoihin tuo perho on ruvennut antamaan kalaa.


Taukopaikalla tauko paikalla. 

tiistai 19. heinäkuuta 2016

Tittiä nousee??

Vaappu pelaa, perhot toimivat


Näin heti alkuun kuitenkin ilmoitan, ettei näillä sivuilla roikkuminen ole mikään pakkopulla. Viikottain kävijöitä on yli 10.000 ja jos pari ääliötä pahoittaa mielensä kirjoitustavastani, en aio muuttaa tyyliä kyllä mitenkään. Jatkan samaa rataa jatkossakin, joten parempi pysyä ihanilla kotisivuilla, joita netti on täynnä. Nämä eivät ole mielistelysivut, ei ole tällä iällä tarve miellyttää ketään. Jos lohijutut, lohivideot ja kuvat Tenolta miellyttää kuitenkin joitakin, pyydän anteeksi. 
Toinen seikka on se, että näillä sivuilla ei käsitellä kuvia ja tietoja suuntaan eli toiseen. Kaikki ovat faktaa, vaikka kuinka sitä yritetään muuksi netin ihmeellisessä maailmassa muuttaa. Kun en jaksa miellyttää, en viitti kylläkään valehdella. 

Uusi kalastusviikko alkoi tärpeillä

Viime viikko oli varsin huima viikko. 11 kalaa oli kokonaissaldo ja karanneita nolla. Kalat ottivat perhot halukkaasti suuhunsa, aina kurkkuun asti. Näki että löytyi vihatut perhot.
Nyt maanantaina saimme maistella pitkästä aikaa tärppikeittoa ja jäimme ilman kalaa. No nälkään emme kuolleet, makkaraa löytyi kaapista ja Annukan grilliltä hampurilaisia. Niillä kalamies pärjää kyllä.
Tänään tiistaina heräsin aamulla kolmelta ja läksimpä sitten joelle. Ulkona oli melkoisen viileää, lämpömittari kyykkäsi +4 asteen lukemat. Jos eilen jokivesi oli +17, niin aamulla +15, enkä puhu merisään vedenkorkeudesta, vaan lämpötilasta.
Sirma on aivan tyhjä veneistä ja keli tyyni. Sitaisin neljä vaappua sen ison toivossa siimoihin. Tuttuja kamppeita kojamolle. 
Pääsin ilman havaintoja Sirmankoskeen, jossa patomontussa perävapa vääntyi mutkalle. No niin, olihan siellä kojamo, sillä kala jäi paikoilleen ja mietin että iso poika jäi jurnuttamaan.
Keräsin muut pois ja sitten kalavapa käteen. Pinnassa räiskähti titti, mutta vihainen sellainen. Nuori kolli oli suuttunut hullusti keikkuvaan KAP -vaappuun, vaappuun jolla olen saanut useita helkkarin isoja kojamoita. 

Jokatapauksessa kala oli tällekin viikolle saatu. En jatkanut soutua vaapuilla sillä veneitä alkoi tulla alhaalta kalastamaan Sirmaa ja usein käy niin että liikkeellä olevat kojamot painuvat takaisin monttuihinsa kun ympärillä alkaa pärinä.
Kävin rannasta hakemassa perhovavat ja jatkoin venerannan kohdalta kohti Sirmankoskea. Aurinko paistoi suoraan silmiin ja vaikeuksia oli hahmottaa soutulinjoja välillä.
Lasketin perhot tittiränniin koskessa ja en nähnyt edes vapoja auringonräkötykseltä. Sitten kuului jarrun narahdus ja katso, siellähän vääntyili vavankärki hurjana. 
Kelasin toiset vavat pois, mutta niin meni kalakin pois. Ei ollut minun kala. 
Ajoin suoraa tietä Suvikoskeen ja aloitin sieltä laskun. Pääsin Suvikosken alaosaan kun samaan perhoa vietiin jälleen. Taas sain muut perhot pois ja kalaakin pääsin pitämään veneen viereen, jossa se, pthyi, sylkäisi perhon suustaan. 
Loppulasku olikin jo hiljainen, se ottihetki kuivui siihen. Rannassa karkuutuksen jälkeen käväistessäni muutama venekunta oli valmistautumassa soudulle. Jussi Moilanen, näiltä sivuilta jo tuttu, sai takaani kolmannen tittinsä sille aamulle. Muillakin kalamiehillä oli jotain kokemusta kaloista, mutta ei isoista. Eli ne vielä hieman odotuttavat. Mutta nyt alkaa kojamojahti tositarkoituksella. Naaraille ei ole sijaa tässä suhteessa, koettakaa muistaa.
Illalla uudelleen kyytiläisen kanssa, joten katsotaan saadaanko kaverille sopiva 40 vuotissynttärilahja. Sehän voisi olla kilo ja vuosi, eikö vain.
Maantai-iltana norjalaiset luvantarkastajat pysäyttivät soutumme ja kyselivät fishing license please. No mehän otimme pyydöt vedestä ja kerroin että luvat ovat autossa. Paperista tulostettu lupa kun ei pitkään kestä takintaskussa, varsinkin kun tänäkin kesänä vettä on tullut alas asti. Juha näytti oman lupansa ja tarkastajat olivat tyytyväisiä. 

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Kolme laskua, kolme kalaa

Lohi juoksee ja ottaa taas onkeen


Kulunut viikko on ollut täynnä lohta. Ei päivää ettei vapa olisi vääntynyt. Vaikka eilinen näyttikin melkoisen vaikealta kun ilmanpaine äkillisesti nousi ja kala laittoi suunsa kiinni. 
Meinasin jo menettää toivoni, mutta aivan illan lopuksi, loppumetreillä tittarainen kävi kiinni kohtalokkaasti KH55 perhoon ja pääsi haaviin. 
Aamulla läksin hyvin nukutun yön (4 tuntia) jälkeen kokeilemaan aamuottia ja mielessä oli perhojen testailu. Uutta perhoa peliin ja pari ns. varmaa. 
Läksin soutamaan venerannasta kun yläpuolella oli satoja metrejä tilaa. Pääsin pari sataa metriä ja kirkkaan kelin KH55 perhoa käytiin tukistamassa. Oikaisin siiven ja laskin ongen uudelleen pyyntiin. Ehdin laskeutua toiset pari sataa kun vapa taipukin ja sama perho oli kalalla käsittelyssä.
Näpsin haaviin ja ajelin takaisin venerantaan. 
KH55 kirkkaan keli versio


 Pujotin uutta matoa koukkuun ja samasta paikasta uudelle laskulle. Tilaa oli vaikka kuinka.
Alapuolella souteli tuttu mies vuosien ajalta Moilasen Jussi ja näin kuinka Sirmankoskessa hänellä vapa taipui. Edellisellä laskulla oli menettänyt kookkaan kalan samassa koskessa ja seurasin tarkkaan kuinka käy. Edellinen kala oli ollut KH55 perhossa ja niin oli tämäkin. Mutta kesken väsytyksen kuului alapuolelta toivoton voihkaisu, OOUI!!  Kala oli mennyt pois ja iso oli sekin. 
Laskettelin omaa rataani alas ja sipaisin Maggasuvannon läpi myöskin. Ruukaan lopettaa käkkäräpuun jälkeiseen loppuliukuun, joten vedin nytkin rivakasti perhot kohti rantapenkkaa ja silloin KH55 vapa taipui ankarasti. No videolta näkee lopputuloksen, en jaksa kirjoittaa siitä enempää. Etäviisaat netissä kertovat että olen vain pelkkä tarinaniskijä, jonka tarinoihin ei ole uskomista. Joten jätetään tarinat sikseen ja katsellaan kuvia ja videoita.
KH 55 ison kalan versio

No joo, sen verran vielä että läksin kolmannelle laskulle ja ZZ topissa vietiin samaa KH55 perhoa eritttäin rivakasti. Jätän senkin tarinan kertomatta, katsokaa videolta. 
Aamu joella sujui siis erittäin hyvin ja tulihan se Jussikin rantaan kalan kanssa. Tosin puolentoista kilon titti ei korvannut ihan niitä karanneita, mutta suolakalana sellaisen iso mies hompsii kyllä kitusiin helposti. 
Jussi jäi onkimaan, joten tätä kirjoittaessa siellä voi olla käynnissä kovakin väsytystaistelu, määppä tiijä. 
Kiva viikko, 11 kalaa saatuna. Uskon että pojan perheessä syödään syksymmällä iloisena lohta. 
Kolmen suora

Perjantain pelastus ennen puoltayötä.


7,7 kg kala ryntäilee

Jalka ryntäilee haaviin