maanantai 18. tammikuuta 2021

Lohivene tammikuu 2021

 Uusi vuosi alkaa ja veneennakerrus jatkuu

22.1.2021 Päivitys

Viikonlopun tauolle lähdettiin hyvästä vauhdista. Sain höylättyä päivässä toisen puolen keskilaudalle paikan. Saimme jopa keskilaudan paikoilleen taipumaan. Samoin sovitin "keulavisiiriä" kohdalleen ja hyvin meni saumat kohdalleen. 
Siitä olikin hyvä lähteä kaaaarmeassa lumipyryssä ajelemaan Kiuruvedelle. Vaikka on iso auto alla, niin tuuli heitteli kuin luoja kerjäläistä, mutta nelivetopirssi pysyi nätisti omalla ladullaan. Voi niitä pikkuautokuskeja, on siinä voinut olla vatkausta. No tämä ei venekurssiin liity muuten kuin että pitää sitä kotonakin käydä.
Ensi viikolla saan keskilaudan kiinni. Samoin saan keulan laitettua paikoilleen. Eli vene on loppuviikosta vaikka valmis laskettavaksi näin niinkö teoriassa vesille. 
Muutkin rakentajat ovat kyllä hyvässä vauhdissa. Pauke, surina, naputus, hionta ja vaikka mikä äänimaailma täyttää verstaan. Kyllä me ollaan hyviä ja paremmiksi tullaan. 
Keulavisiiri alkaa valmistua

Käsityötähän tämä mitä suurimmaksi osaksi on. 

20.1.2021 Päivitys

Ameerikoissa on vaihtunut presidenssi, mutta meillä Suomessa vaan nakerretaan venettä. Tänään sitten saatiin keskilauta lopulta liimattua ja ruuvattua kiinni. On se vaan tarkkaa hommaa ja siihen se jämähti. 
Huomenna aloitan sitten toisen keskilaudan asentamisen ja viikko siinä näköjään vierähtää ketterästi. 
Se alkaa toiselta puolelta näyttää jo veneeltä

19.1.2021 Päivitys

Voin sanoa että tänään kulki käsihöylä ja hiomapaperi muutaman kilometrin varmasti. Nyt huutaa kädet hoosiannaa ja taavetin poikaa. 
Mutta saimmepa vaan keskilaudan paikoilleen tai no siis ei vielä kiinni, mutta taipumaan kohdalleen. Huomenna viimeistellään lauta oikeaan mittaan ja sitten kiinni. 
Tänään tosiaan tuli höylättyä enemmän kuin koko elämäni aikana yhteensä. Kattokaas kön minä en ole mikään käsityöihminen. 
Tällä viikolla on mahdollisuus saada vielä toinenkin keskilauta painumaan, mutta se vaatii kyllä pitkää päivää höylänkuljettajalta eli minulta. Taidan kyllä ottaa karkeampaan työstöön sähköhöylän, sillä muutama kollega veteli sähköhöylällä että surina kävi. 
Nyt pientä iltapalaa ja unta kuulaan. 
Siinä niitä valmistuu kukin tahollaan

Keskilauta puristimilla painumassa muotoonsa, jee.

18.1.2021 Päivitys

Keulalautoja varten piti tehdä muotti, johon laudat taivutetaan. Näin saadaan juuri oikeaan muotoon laudat ja ne ovat helpompi laittaa paikoilleen. 

Tänään aloitettiin keulan tekeminen


Jonkun koronan vuoksi aloitimme veneenteon vasta tänään. Ja iltavuorona klo 14-21. Kön pitää välttää tekemästä läjiä. No saamme ainakin rauhassa nakertaa koko puuosaston voimin.
Tavoite on saada vauhdilla mutta tarkasti keskilaudat kiinni ja sitten, jaa mitähän sitten tapahtuu. No se nähdään sitten kun vene näyttää veneeltä. 
Pysykää mukana, alkaa lastu muuten lentämään.
Kyllähän se lastu lensikin tänään. Ryhdyttiin tekemään keulalaudotusta varten muottia, johon sitten piti saada taipumaan keulalaudat. Kaksi muottia tehtiin Antin kanssa ja minä ehdin vielä laittaa keulalaudat taipumaan ja hieman siinä välissä muutakin ehti tehdä. Voi sanoa että varsin täysi päivä tuli hommailtua. 

perjantai 1. tammikuuta 2021

Kalastuskausi 2021

 Pilkkimistä tammikuu 2021

24.1.2021 Päivitys

Ajelin aamusta tosiaan Varjakkaan ja pikkuinen pakkanen oli ilmestynyt kaveriksi. Sellainen -6 astetta, ei tuulta. 
Rannassa oli varmaan jo 100 autoa ja ukkoa eli akkaa merenselkä mustanaan. Ei ollut mitään hajua, mihin tallustaa. Nimittäin lunta oli luiskalla sen verran, ettei autolla siitä tohtinut ajaa. Jos joku olisi ajanut, tottahan olisin bemarin heittänyt perässä jäälle. Nyt kun ei mitään tietoa mistään, niin otin hinaukseen ahkion ja läksin tallustamaan. 
Kävelin ehkä puolikilometriä tai vähän yli. Kartasta näkee kohdan.
Tein reiän ja ryhdyin heiluttamaan tasapainoa. Heti kävi ahvenet tökkimässä, mutta purua ei ollut. 
Vaihtelin tasureita ja viimein löytyi keltaoranssi Super Ässä, johon alkoi purra.
Sillä sainkin hitaasti mutta varmasti 25 kpl paistikarkeita ja sitten loppui syönti. 
Mutta tulipahan käytyä ja hyvä oli liikkua itse jäällä. Jäätä on noin 40 cm ja osittain jää on paljas. Pahoja ja kovia kinoksia on, joissa muutama mönkijäkuski jumiutti kulkupelinsä täysin. 
Nyt kun vähän tietää kohteita, niin eiköhän sitä viikon päästä uudelleen tule ajeltua tuonne. Siitä on hyvä ajaa sitten tänne Kalajoelle ja jatkaa veneen nakertamista. Näihin kuviin, lähden saunaan. 
Tuossa mää olin. Varmaan aivan väärässä paikassa, mutta kalaahan tuossakin tuntui olevan vaikka kuinka

Tuuletus ei toiminut lainkaan

Jonniin verran kuitenkin Super Ässällä


23.1.2021 Päivitys

Huomenna sunnuntaina on tarkoitus ajella Lumijoen Varjakkaan etsimään ahvenia. Kovasti ovat pilkkijät sieltä isoa ahventa raapineet mutta kelit ovat nyt melkoisen hurjia ollut. 
Viime talvena innostuin merellä tapahtuvasta pilkkihommasta ja siksi tässä nyt joutuu ajelemaan uutterasti tuolla perällä. 
Sieltä ei ole kylläkään pitkä matka sitten Kalajoelle venettä nakertamaan, se vähän säästää ajomatkoissa. 
Laittelen viimeistään maanantaina tietoa, kuinka siellä äijän kävi. Jäikö tiitiäinen pataan, vai rysähtikö kunnon potti. 


Tasapainoilla yritetään, ei ole toukkia ja pystypilkkejä edes sitten mukana. Jigejä virittelin myös muutamaan vapaan, niilläkin ovat saaneet hyvästi isoa ahventa. Nämä kuvat viime talvelta

12.1.2021 Päivitys

Käväisimme kollegani Jari Tuiskusen kanssa avaamassa pilkkikauden Lieksassa, Ruunalla sijaitsevalla Miikkulanlammella. Tähtäimenä kirjolohet ja isot siiat, mutta ei piiat. 
Reissusta tulee tarkempi juttu helmikuun Jahdissa&Kalassa -lehdessä, joten en paljasta paljoakaan nyt tässä vielä. 
Sen voin sanoa, että -17 asteeseen kiristynyt pakkanen toivotti kivasti tervetulleiksi pilkkikaudelle 2021. 
Uusia pilkkireissuja on sovittu helmikuun alkuun, tuolloin vierailemme Pyhännällä Iso-Ahvenjärvellä ja Kontiolammella. Targettina edelleen kirjolohet. Siitäkin tehdään juttua Jahdissa&Kalassa -lehteen. 
Jos keliä pitelee, niin ensimmäinen merireissu Lumijoelle on tulossa myös. Näin vanhana kuitenkin tahtoo tuuletonta ja vähäistä pakkaskeliä ainoastaan, että lähtökynnys ylittyy. 
Mutta näin on saatu kalastuskausi auki ja katsotaan kuinka se siitä jatkuu



Aloitamme uuden vuoden pilkkihommissa ja ensimmäisenä käväisemme Lieksan Miikkulanlammella kirjolohipilkillä 6-9.1.2021.
Siitä alkaa sitten armoton kylmänreiän tuijottaminen niin pitkään kun ilmastohörhöt antavat jäiden olla kestäviä pilkkijän kulkea. 
Olen asettanut tavoitteita tulevalle pilkkikaudelle. Tässä niistä tärkeimmät.
Ahven. Oma pilkkiennätys ahvenelle on vaivaiset 1,020 kg. Sitä on tarkoitus saada korotettua reilusti. Uskon että se onnistuu joko Hailuodossa, jossa tulen vierailemaan uutterasti kevään aikana. Tai se voi onnistua myös Pyhäjärvellä, joka on lähempänä kotia. 
Kirjolohi. Siinä ennätys on siinä 3 kg tietämissä, joten koetan saada tuon 3 kg rikki ja tarkka paino kalasta. 
Hauki. Viime keväänä tuli +9kg hauki, joten siinä voi olla vaikeuksia korottaa ennätystä. Kymppikiloa tavoitellaan, ei kuitenkaan isketä paineita paljoa niskaan.
Muita tavoitteita on päästä pitkästä aikaa rautupilkille, mutta tämä eräs hömpötys voi olla vaikeuttava tekijä päästä tunturivesille. 
Sitten tärkeimpänä että pääsöö vaan usein pilkille. Jospa saisi materiaalia vaikka uuteen kalastuskirjaan. Määppä tiijä tuota.
Mutta mutta, asiassa voep olla yksi mutta. Mikäli kevään aikana tulee olkapääleikkaus ajankohtaiseksi, niin ehkä pieni tauko voi tulla pilkkireissuihin. 







keskiviikko 2. joulukuuta 2020

Hirvi joulukuu 2020

2.1.2021 Vielä kerran poijjaat

Joulukuun loppuun metsästettiin koiran kanssa ja yksi aikuisen lupa jäi pystyyn. Niinpä tänään lähdettiin miehissä katselemaan, löytyykö jälkiä. Ja kyllähän niitä nyt löytyi, aivan tuoreita. Useampia hirviä oli tullut alueellemme. 
Siis Heku -niminen "koira" laitettiin jäljille ja ympärille tiheä 6 miehen passiketju. Heku laittoi kohta lähdön jälkeen kuvan tuoreista makuupaikoista, joten hirvet olivat liikkeellä. Löytömatka 200 metriä. Yksi pieni hukka tuli "koiralle" mutta pienellä lenkillä senkin Heku selvitti. Ja sitten paukkui Jossun passissa pari kertaa ja viestinä tuli; ammuin yhtä, koira paikalle! Rocky oli meillä ikään kuin varmuuden vuoksi mukana, jos sattuisi käymään luoti liian ohuesti hirveen. 
Ajoimme vauhdilla kohti ammuntapaikkaa ja näimme toisen hirven seisovan aukolla. Kyllä niitä nyt siellä näköjään tölväilee. 
Sitten tuli uusi viesti kuvan kanssa, täällä makaa hengettömänä nuori naarasmulli.
Joten tuntiin saatiin viimeinen lupahirvi sitten katolleen ja lihaa orteen. Olipa mielenkiintoinen jahtipäivä tämäkin. Ja ihmettelen vain, miksi koiraa ei saa käyttää tammikuussa, mutta miestä voi käyttää koirana. Kuinka niinkö käytännössä nämä eroavat toisistaan. Kummassakin näköjään voi hirvi kuolla. No ehkä lakimuutos menee läpi ja koiran käyttö tammikuussa sallitaan. 
Näihin kuviin ensi syksyyn. 
Rocky pääsi käymään kaadolla myös

Suolet pois korpeille

Vielä kerran poijjaat


31.12.2020 Vuoden viimeinen hirvipäivitys

Tänään se loppui koiran kanssa hirvijahti. Joulun jälkeen yritettiin jahdata hirviä, mutta tuurit eivät olleet kohdallaan. Hirviä löytyi kyllä, mutta susialueella haukkua saatiin kuulla ykkösminuutteja ja sitten vaihtui maisemat. 
Paras tilanne oli Vikellä yhtenä päivänä kun löytyi yksinäinen hirvi ja sitten mentiin. Jossain 7 km päässä hirvi pysähtyi ja sitten tulikin ääntä. Ja Pena sai mennä antamaan karkkoa 30 metrin päähän hirvestä. 
No tänään yritettiin vielä kerran ja aamulla löytyikin iltaöiset, lumen alla kuultavat vasavaamin jäljet. Pete kuljetti koiraa omaa aluetta kohti hihnassa ja löysäsi innokkaan koiran matkaan. Suunta oli yhtä passimiestä kohti, kunnes 200 metriä ennen passilinjaa Rocky pysähtyi ja haukku alkoi. Kävi vaan niin hassusti, että passimies oli tuulen päällä ja eihän sitä hirvet kestä, varsinkin kun tiedossa oli sama porukka, joka on juoksuttanut koiria ihan nokko. 
Reipas 8 km mentiin pitkin ja poikin metsiä ja viimein pääsi livahtamaan läpi vieraalle alueelle.
Olikin aika tehdä makkaratulet, vaikka ne tulet tehdään yleensä puista. Sanonta makkaratulet kuulostaa vaan niin kutsuvalta ja herkulliselta.
Rocky kävi yhden lenkin ja palasi nuotiopaikalle. Mietin pitkään, vieläkö vanhus jaksaa, sillä reilu 10 km todella raskaissa olosuhteissa (lunta paljon ja maapohja täysin sula eli upottava) on 9 vuotiaalle koiralle kuitenkin melkoisen kova. Varsinkin kun metsässä on oltu 20.8 lähtien melkoisen tiiviisti. Useita satoja kilometrejä on koiralle mittariin kertynyt ja se on paljon.
Kuitenkin ajattelin, että saakoon koira höntsäillä metsässä maitohappoja lihaksista, sillä mitään tietoja ei muista hirvistä ollut, joten vaaraa uuteen maratoniin ei ollut. 
Mutta kuinka väärässä taaskin olin. Rocky läksi innolla metsään ja varsin nopeasti kääntyi myötätuuleen kulkemaan. Vauhtiakin oli, joten päätin käväistä katsomassa, mitä koira oikein seurailee. 
Siellähän oli ryteikössä lumen alla kuultavat hirvenjäljet ja niitähän se poika seuraili. Kun Rocky tarttuu jopa vuorokauden vanhoihin jälkiin. 
En pitänyt siis löytöä mitenkään varmana, joten hiippailin autolle ja seurasimme kulkua kännykännäytöltä. Sitten koira teki täyden ysikymppimutkan ja vauhtia tuli mittariin lisää. 
"Nyt kyllä on tuoreella jäljellä, on sen verran liukasta vauhtia". 
Hätistelin passimiehiä asemiin ja hirvet kääntyivät meitä kohti. Pete jalkautui passiin ja näin kohta miehen tähtäilevän jotain. "3 hirvee meni tien yli" tuli ryhmäviesti.
Siitä alkoi sitten passien kehittely joka lopulta päättyi siihen, että emä tuli kahden vasan kanssa Peten kohdalle ja yksi vasoista sain antaa sisäfileensä meidän ruokapöytään. 
Näin saatiin onnistunut jahti koiran kanssa pitkän jahtisyksyn lopuksi. 
Hieno oli porukka ja hirvijohtajana työni oli helppoa. Näillä mennään tulevaan vuoteen ilmeisesti. 
Hyvää Uutta Vuotta kaikille lukijoilleni. Nyt alkaa pilkkikausi ja niitä päivityksiä sitten jatkossa aina kesään saakka. Mitä sitten tapahtuu, en uskalla edes itse ennustaa. Toivotaan että suunnitelmani, joita en uskalla vielä paljastaa, toteutuvat. Sitten onkin paljon kerrottavaa. 
Juosten kus... eikun otettu kuva

Pete kippasi vasan katolleen
jk. hieman tilastoja, vaimoni laittaa koiran kaikki työt päiväkirjaan ylös. Koko syksyn kaikki kilometrit Rockylle olivat 450 km. Koiran töihin keikahti katolleen 4 vasaa ja 2 aikuista. 
Elokuun treenikilometrit olivat 56,3 km
Syyskuussa treeniä 80,4 km ja sitten alkoikin lokakuussa jahti. 
Lokakuussa 128,3 km
Marraskuussa 90 km
Joulukuussa 104 km. 
Mukaan mahtui kaksi hirvikoetta, molemmissa täysi erä, 300 min ja kiitettävä tulos Hirv1 
Lisänä vielä 10 km työskentelyä villisian kanssa. 

24.12.2020 Joulupäivitys.

Vuosi 2020 on painumassa taka-alalle. Monenmoista on vuoden aikana ehtinyt tapahtua. Päällimmäisenä jäänee mieleen tämä koronahössytys, joka on pilannut normaaleiden ihmisten elämän tyystin. Yritykset ovat hätää kärsimässä ja matkailu jumissa. 
Omalla kohdalla peruuntui useita kalastusmatkoja maailmalle. Huhtikuussa piti olla Kap Verdellä, heinäkuussa Alaskassa ja elokuussa Malesiassa. Kaik mänt mehtään ja harmittaa. Olen kuitenkin matkailuihminen ja en jaksa pitkään pysyä paikoillani. 
Toivottavasti vuosi 2021 poistaa tämän ongelman ja päästään matkailemaan. 
Hirvijahtikausi jatkuu vielä muutaman päivän. 1½ kaatolupaa on jäljellä ja niitä lähdetään yrittämään joulun jälkeen sunnuntaina. 
Rocky on reilu 9 vuoden ikäinen ja nyt vielä nautitaan koirajahdista, kun koiralla on kuntoa ja terveyttä. Sekä ylivertainen metsästysinto. 
Ensi vuonna kokeillaan vielä, jos Rockyn terveys pysyy ennallaan. Mennään kuukausi kerrallaan ja katsotaan tilannetta. Uutta koiraa ei meille enää tule. Kun ei tiedä kuinka pitkään täällä Suomessa enää asutaan. 
Onhan se puolikas koira, Joensivun AT Amiraali, mutta vähemmän olen tänä syksynä Amin kanssa ollut tekemisissä. Katsotaan sitä tilannetta myös kuukausi kerrallaan. 
Kuten olette huomanneet, toisessa plogiosiossa kerron lohiveneen rakentamisessa. Vaikka mietin lohensoudun lopettamista, niin tämä projekti on ottanut ukon vahvasti mukaansa. On aivan huippua tehdä puusta itselleen soutuvene. Jos ja kun lohensoutu loppuu lähiaikoina, niin perheessä kasvaa pari innokasta kalastajaa, poikani Jaakon lapset. Heille pyrin jättämään kaiken mahdollisen tietotaidon kalastuksesta ja myös kalastusvälineet ovat valmiina, kun he astuvat pitämään yllä Matikaisten kalastusperinnettä. 
Tämän kuvan myötä toivotan kaikille sivujeni seuraajille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta.  


19.12.2020 Päivitys



Siitä se on mennyt, sonnin ketkula

Vasan makuupaikka aivan tienvieressä


Oli taas sellainen viikonloppu juu. Lunta maastossa lauantaina ihan riittävästi ja jälkiä näkyi. Löytyi aamulla jopa 3:n hirven jäljet ja niillehän sitä koiraa piti tarjota. 
Kun ehdin linkun aukaista, Rocky syöksähti metsänpuolelle ja kohta haukahti pari kertaa. Ja sitten latu maistui reilun 15 km verran ja sonni kierteli harvan passiketjun läpi vieraalle alueelle. 
Hirvet olivatkin olleet makuulla 30 m päässä tiestä ja eipähän ne silloin kestä autolla ajoa ja koiran irtilaskua. 
Siitä se vaan sonni kiemurteli passimiesten ohi. Vastatuulee kulkeva hirvi haistoi passiketjun aivan selvästi. 


Toinen koiramme Vikke löysi yöjäljet myös ja seuraili niitä pitkään. Meni naapurin puolelle, mutta ei saatu koiraa kiinni ja jossain siellä kaukana löysi hirvet. Nekään eivät antaneet haukkua ja lopulta koira tuli sarvipään perässä tielle ja siitä koira kiinni. Siinä olikin se päivä ja jatkoimme asiaa sunnuntaina.
Sunnuntai
Yöllinen vesisade oli tiputtanut lumenpintaa melkoisesti ja tiet olivat pikaluisteluun tehtyjä. 
Uusia jälkiä löytyi yhdet parit ja Rocky läksi niitä selvittämään. Vihelsin hyvissä ajoin pelin poikki, sillä nekin olivat kulkureita, menneet vain alueemme läpi naapurin puolelle. 
Nuotiomakkaroiden jälkeen vein Rockyn vain höntsäilemään metsään ja keskityimme päästämään Viken alueen toiselta reunalta hakuun. Ja passimiehet hieman seurailemaan Viken touhuja. 
Rocky läksi alueen itäreunaa kohti ja aikansa pyörittyään näin, että vauhdit kasvoivat. Tein ehkä virheen, kun jalkauduin metsään tarkistamaan, mitä koira siellä touhuaa. Vaikka näin kylläkin, että suunta on kohti passiketjua, mutta piti päästä tarkistamaan tilanne. Ja siellähän oli sonninjäljet, joita koira seurasi. Aivan tuoreet jäljet, eli löytö voitiin kirjata. 
Kun olin metsän puolella ja muut passimiehet seurasivat Vikkeä, joka myös löysi sonnin eteensä, niin Rockyn hirvi pakeni samaan suuntaan kuin eilen. Ja tien yli samasta kohdasta, sillä oli sama sonni. Oli vaan yön aikana tullut takaisin omalle alueelle. Ja samaa reittiä lähes painui rajoja nuollen naapurin alueelle. Rocky vielä tippui vesiojaan jäiden sekaan ja siellä aikansa pörrättyään pääsi pois. Sain kun sainkin koiran koirapillillä ja autontorvella tulemaan pois metsästä. 
Samaan aikaan Viken sonni päätti lähteä kauas lenkille, kohti pohjoista. Useamman autokunnan voimin viimein koira saatiin kiinni varsin kaukaa omalta alueelta. 
Tämmöistä se metsästys susialueella on. Eivät tunnu kestävän isokokoisen, pitkähäntäisen koiran saapumista jälkiä myöten luokseen. Ne hirvet, jotka olemme saaneet jäämään haukkuun, ne ovatkin jo pakastimessa. 
Joulun jälkeen yritetään vielä muutama päivä kokeilla. Nyt on lumet kadonneet lähes kokonaan ja pakkaset ovat tulossa. Sen jälkeen satelee ennusteen mukaan lunta, joten voinee olla hyväkin keli jahdata välipäivinä. 

12.12.2020 Päivitys

Viikko tauko ja aamulla jahtiin. Tietoja hirvistä ei ollut, teiden yli ei jälkiä näkynyt. 
Vikke kylmään hakuun ja ei mennyt pitkään kun haukku kajahti. 
Saimme hyvin passit, vaikkakin harvat, tielle ja Pentti alkoi lähestyä haukkua. Mitään kiirettä meillä ei ollut, hirvi pysyi hienosti haukussa. Olin 300 metrin päässä haukusta ja komiaa oli kuunnella Viken komennusta. Trackerin kautta seurasimme myös Pentin liikkumista ja kun alkoi olla pallukat varsin lähekkäin, ajattelin jo, että kohta mosahtaa. 
Hirvi oli nevan keskellä tiheikössä haukussa, mutta löytyi sieltä pieni luodinmentävä aukko ja osumanläsähdys kuului omaan passiini hyvin. Hirvi kimposi pari sataa metriä ja sitten homma oli selvä. Tunnin ja 28 minuuttia Vikke haukkui hirveä ja komia nuppa saatiin orteen. 
Rocky oli huiluvuorossa, huomenna sunnuntaina käymme Korpilahdella hirvikokeessa, ehkäpä viimeisen kerran Rockyn hirvihistoriassa. 
Viikon päästä jatketaan sitten jahtia, olisi vielä vasa ja aikuinen luvissa. 
Vikke on mielissään vaikka Pentti särki hänen leikkikalun

6.12.2020 Päivitys

Eilen 5 joulukuuta olimme jahdissa. Lunta oli yöllä satanut jahtialueelle lähes 20 cm ja jälkiä ei näkynyt missään. 
Rocky läksi kylmään hakuun, mutta liike oli varsin halutonta. Siihen syyhyn palataan myöhemmin. 
Vikke koira löysi vanhat jäljet lumen alta ja niitä pitkään seuraten löytyi hirvetkin. Vieraalta alueelta tosin, mutta partio läksi hakemaan koiraa pois, kuten lakikirja määrää.
Rocky teki pitkän lenkin, ei mitään mainittavaa. Paitsi aivan lopussa vastatuuleen mennessään törmäsi lintuporukan säikyttämiin hirviin tai oikeastaan niiden useita tunteja vanhoihin jälkiin. 
Samalla toinen koira ei antautunut kiinni, vaan hirvet kääntyivät kohti aluettamme ja laitoimme passiketjun kuntoon. Sen mitä kolmella neljällä miehellä saa tiivistettyä. Rocky oli mennyt jo omien hirviensä perässä vieraalle alueelle ja sieltä se kääntyi yllättäen pois (tämäkin ehkä selviää myöhemmin).
Näin kännykästä, että Viken hirvi tulee minua kohti ja matkaa ei ollut paljoa. Jäin passiin mettätielle ja kohta hirvi tulikin näreiköstä tiheään koivutureikkoon. En tahtonut oksien läpi ampua, joten odotin että hirvi ottaa muutaman askeleen ja sitten kolahtaa. Mutta ei, sillä kuulin auton äänen ja sen kuuli hirvi myöskin. Hirvi teki uukkarin ja meni puis. Oli varmaan minuutista kiinni, että olisin saanut mosautettu nupan nurin. 
No siinä oli se päivä ja tänään uudelleen. Vesisade oli pehmittänyt mettätiet melkoiseksi sohjoksi ja siinä sitä luisteltiin laidasta laitaan. Heti aamulla löysimme suuret sonnin jäljet, jotka olivat tulleet alueellemme. 
Löysäsin Rockyn jäljille, mutta kovasti koira joutui tekemään töitä, sillä jälki ei haissut yhtään. Kuva kertoo varmasti miksi. Hirvi nimittäin kulki pitkiä matkoja erittäin märässä suossa ja koirahan ei jälkiä seuraa, vaan jäljenhajua. No viimein hirvi oli kulkenut kovempia maita ja koira tavoitti sonnin. Sonni kuitenkin haistoi passimiehet ja kääntyi takaisin tuloalueelleen ja sain kilvanajon jälkeen koiran kiinni naapuriseuran alueelta. 
Päätimme paistella makkarat ja Vikke oli vielä metsässä. Pena kävi katsomassa Viken tienylityksen ja siellähän oli kahdet hirvenjäljet, mutta vesisateessa märät jäljet eivät kertoneet koiralle kulkusuuntaa, joten Vikke harhautui takajälkeen menemään jonkin matkaa. 
Nakkasin Rockyn jäljelle ja koirapoika läksi selvittämään kulkusuuntaan hirvien olinpaikan. Suoraviivaisesti mentiin kohti alueen pohjoisrajaa, samaan suuntaan kuin Rockyn eiliset hirvet. Sitten koira teki uukkarin ja läksi takaisin melkoista vauhtia. Laitoin passimiehille tiedoksi, että nyt tullaan, olkaahan valmiina. Nimittäin vauhtia oli koiralla sen verran paljon, ettei sitä hakuvauhdiksi enää voinut tulkita. 
Koira meni ensin yhden passimiehen vierestä ja toinen passiukko sai koiran kiinni. Mutta ei hirviä missään. 
Sitten alettiin asiaa ynnätä. Pena oli nähnyt koiraeläimen jäljet siinä suunnassa, missä Rocky teki uukkarin. Ja Rocky ei jätä seuraamiaan hirviä vapaaehtoisesti ja eilen sekä tänään teki sen samalla alueella. Ja ei koskaan juokse sellaista vauhtia, jos on tulossa autolle. Se vauhti on enemmänkin sellaista maleksimista.
Johtopäätöksenä oli, että tuolla alueella oli susi tai sudenhajua ja siksi koira kahtena päivänä peräkkäin jätti hirvet ja palasi vauhdilla hakemaan suojaa ihmisistä. Muuta selitystä emme tälle keksi. 
Ehkä lukijoilla lienee ehdotuksia ja varsin änkyrät taputtavat käsiään, että nyt sillä koira heittäytyi rukkasnahkaksi viimeinkin. No se suotakoon heille, jos siitä ilonsa saavat revittyä. 
Ei haise hirvelle nämä jäljet. Voivat haista suovedelle. Näistä kuitenkin Rocky hirven selvitti löydöksi


2.12.2020 Päivitys

"Mitä Rocky sanoo villisiasta. Tykkääkö?" Tuli sellainen soitto tänään ja vastasin että kyllähän se on villisikoja haukkunut. 
"No sitten tänne paikkaan XXXX ja täällä on jäljet". 
Pomppasin jahtivaatteisiin ja koiralle tutkaliivi päälle. Hieman alkuun piti jälkiä etsiä, mutta jotain koirannenään tuoksahti ja laskin hakuun. 
Siinä oli joku nuorempi koira kulkenut ja ilmeisesti sika oli vähän pelotellut koiraa, joten seuraamisesta ei tullut mitään. Rocky yritti etsiä pakojälkeä, mutta monet jäljet sotkivat vähän töitä. Viimein eräs passimies soitti, että sika oli mennyt läpi passista, joten nopeasti vaan koiraa jäljille. 
Kun löysimme tienylityksessä sianjäljet, Rocky läksi vauhdilla maastoon ja sitten mentiin. Kahdesti passimies pääsi näkemään suhteellisen kookkaan karjun, mutta ei päässyt ampumaan. Rocky seurasi tiiviisti sikaa ja lopulta mentiin pienen joen suistoon ja sinne sika jämähti vähäksi aikaa haukkuun. Oltiin vaan reilusti vieraalla alueella, jossa ei ollut metsästysoikeutta, joten pari kaveria ehti paikalle ja sai koiran pois jäiden seasta. 10 km mentiin kuitenkin melkoista vauhtia. 
Pitkillä menee sika pellolla

Melkoisen iso jälki

maanantai 30. marraskuuta 2020

Lohivene joulukuu

17.12.2020 Päivitys

Joululoma alkoi. Sain tänään keskilaudat muotoiltua oikeaan muotoon, viistosin päät laudoista ja tein liitokset. Turautin PU liiman väliin ja puristimilla kiinni. 
Joululoman jälkeen alkaa sitten keskilautojen sovittaminen paikoilleen. Sen jälkeen otetaan tekokaaret pois ja alkaa ns. sisustustyöt. Uskon että ollaan aikataulussa.
Kova pörinä kävi tänäänkin verstaassa ja siitä ne kavereiden veneetkin valmistuvat. Ollaan mukavasti tohinoissa ja väliin lentää vitsit, kuten kuuluukin. 
Näihin kuviin hyvää joulua seuraajille, jatkamme päivittelyä tammikuussa 2021. 
Oikealla valmistuu Tornionjoen mallilla lohivene ja keskellä perinnevene tähän merelle ja oikealla perinnevene myöskin. 

Tähän malliin sain oman paatin ja todentotta, sehän alkaa näyttää jopa veneeltä. Koskaan en uskonut, että tekisin puuveneen, mutta näin se vaan taitaa tapahtua. 


16.12.2020 Päivitys

Pölyä ja lastuja. Niistä oli tämä päivä rakennettu. Ja höyläämistä, voi hesus sentään. Se on kuulkaa leikkausjono-olkapääkivun kanssa upea höylätä pari tuntia yhtä soittoa. Kävi vielä vähän hassusti kun alkoi verensokerit laskea. Pakko oli ottaa time out vähäksi aikaa. 
Aamupäivällä saimme jo viimeisen ylälaudan liimattua ja aloimme työstää (Paavo -ope ankarasti mukana) keskimmäistä lautaa. Joka onkin mielestäni vaikein tapaus. Sain tosiaan höylättyä varsin hyvään malliin sovituksen laudalle. Ja päivän päätteeksi höyläsimme sivulaita-ainekset sopivaan paksuuteen (12 mm) ja teimme vanerista sabluunan sovitusta varten. Sitten huusi tehtaan pilli ja kävimpä tekaisemassa kolmen vartin punttitreenin ja sitten grillin kautta saunaan. 
Näihin kuviin ja huomiseen. Viimeiseen päivään ennen joululomaa. Jospa saadaan keskimmäisiä lautoja vaikka liitettyä oikeaan muotoonsa, jouluksi kuivamaan. 
Lastuja tuloo kön höylää

Tuohon väliin sovitellaan sitten keskilautaa. On hiukan tarkkaa hommaa. 


15.12.2020 Päivitys

Aamulla aloitin heti toisenpuolen ylälaudan sovittamisen kaarille. Höyläämistä, hiomista, viilaamista ja sainhan minä viivasuorat kaarista, joten saimme hyvällä mielellä ylälaudan höyrystymään. 
Iltapäivällä laitettiin tukirimat laitoihin ja sitten myös taipumaan ylälauta. Huomenna sitten sekin liimataan paikoilleen ja tehdään vanerista sabluuna keskilaudalle. 
Sen jälkeen höylätään keskilaudat oikeaan paksuuteen ja alkaa kaarien fiksaaminen keskilaudoille valmiiksi. 
Taitaa päivät loppua tältä viikolta, joten ei taideta ehtiä saada keskilautoja paikoilleen. 
Kovasti vilskettä ja vipinää oli verstaalla. Enemmän kuin joulupukin pajalla, joten näihin kuviin tältä päivältä. 
Esan perinnevene alkaa näyttää jo paatilta



Antti tekee vanerista tenolaisen ja minä haapalaudasta

Siinähän niitä eri työvaiheissa on veneitä




14.12.2020 Päivitys

Viimeinen nakerrusviikko ennen joululomaa. 
Aloitin tänään vasta puolenpäivän jälkeen, kun piti antaa haastattelu Kiuruvesi -lehteen joulukinkkulahjoituksen tiimoilta. Mutta kun pääsin veneen kimppuun, niin hihat heiluivat todella ankarasti.
Hienosäätöä ylälaudan kanssa vielä hieman ja sitten liimat väliin, ruuvit kiinni ja kas, ylälauta olikin kiinni. Ja millintarkasti sitten, kuten milliville sen tekee. 
Huomenna käyn toisen ylälaudan kimppuun. Kun se saadaan kiinni, eiköhän ole aika siirtyä ansaitulle lomalle. 
Näiden kuvien myötä huomiseen. 
Ruuvaillaan vähän kiinni ylälautaa

Siinä sitä ruuvia uppoaa lautaan


10.12.2020 Päivitys

Toinen pohjalauta jäi viikonlopuksi liimaukseen. Melkoisen tarkkaa työtä jouduin tekemään kaarien hienosäädössä pohjalautaan nähden. 3 tuntia nakersin kunnes sain sauman sellaiseksi, että laudan pystyi kiinnittämään. 
Maanantaina alkaa viimeinen viikko ennen joululomaa. Tavoite on edelleen se, että ainakin ylimmäiset laudat saadaan veneeseen kiinni. Olen jo toiselle ylälaudalle tehnyt kaariensovitukset, joten siinä tarvitaan vain liimaus ja ruuvaus. 
Näihin kuviin jälleen hyvää viikonloppua ja siirrytään hirvijahtiosion puolelle. 
Reilusti liimoo vaan väliin ja kyllä jämähtää

Minä ihan ite ja sillee. 


9.12.2020 Päivitys

Ahkeruuden päivä. Sain höylättyä mittaan ylälaudan. Sen jälkeen höyrytettiin se ja sitten taivutettiin paikoilleen. Ja nyt se on yön yli taipumassa. Samoin sain mittaan toisen pohjalaudan ja sekin on taipumassa. Ehkäpä huomenna saan sen liimattua ja ruuvattua paikoilleen. 
Melkoista huisketta verstaalla siis tänäänkin. 
Ensi viikolla tulee olemaan kaikki laudat kiinni veneessä, sen lupaan. Kovasti pitää tosin nakertaa, mutta sitähän tässä joka päivä tehdään, laulaa Matti ja Teppo. 
Näihin kuviin taas tältä päivältä. 
Ylälauta höylätään mittaan Paavon kehittämässä höyläpenkissä

Ylälauta laitetaan höyryyn, että se on helpompi taivuttaa paikoilleen

Melkoinen puristinviidakko kasvaa tässä veneessä


8.12.2020 Päivitys

Toinen pohjalauta taipumassa.
Tänään olikin vilskettä. Laitoimme toisen puolen pohjalaudan taipumaan kölinmuotoon. Sitten otimme käsittelyyn ylimmät laudat. 
Ne piti höylätä ensin. Sitten pätkimme lautoja ja jouduin loveamaan liittämistä varten. Liittäminen siksi, että saisimme laudat oikeaan muotoon. 
Kun saatiin ne laudat liimaukseen, aloin työstää kaaria ylälaudoille sopiviksi. Sitten huomasinkin, että päivä on täysi. Kyllä menee nopeasti aika. En ehtinyt edes tehdä yhtään haavaa sormiini. Enkä töpännyt oikeastaan kuin kerran, mutta puu on armollinen materiaali. Katkaistaan töppi pois ja tehdään homma uudelleen. 


7.12.2020 Päivitys

Pitkästä aikaa venettä nakertamassa. Ja sitten alkoi tapahtumaan. Ensimmäisen pohjalaudan viimeistelyä, jossa menikin puoli päivää.  Viimein saimme saumat sovitettu kaariin ja köliin niin hyvin, että pystyi vetämään liimasauman. Vetelin myös ruuvit alkuun lautaan ja sitten vain puristimilla pohjalauta paikoilleen ja ruuvit kiinni. Nyt se siellä kiinnittyy ja toisen puolen pohjalauta saatiin osittain jo taipumaan. Huomenna se sovitetaan paikoilleen ja silviisii. 
Kiva oli päästä touhuamaan ja kaksi viikkoa vielä nakerretaan ennen joululomia. Saas nähdä ehtiikö siinä ajassa laidat saada paikoilleen kaikki. Veikkaan että ehtii. Näihin kuviin huomiseen.
Leo työstää oman veneensä pohjalautaa

Tiukka liima vetäisty pintaan ja tuohon kohta pohjalauta

Paavo oli kehittänyt erikoisen höyläpenkin pohjalautojen työstöä varten

Yhteen veneeseen tulee yli 500 ruuvia. Uskotteko? Pakko uskoa kun kerran niin sanon


1.12.2020 Päivitys

Tuli veneenteossa mutkia matkaan. Kalajokilaaksoon on saapunut tämä muotiflunssa ja siellä on hysteria päällä. Niinpä Jedu koulutus on joutunut taipumaan rajoitteiden tielle ja saamme, me 8 veneentekijää ylimääräistä vapaata. 
Ryhmäkoko on jaettu niin, että vuoroviikoin saamme olla paikalla, eli ryhmä on jaettu kahtia. Niinpä minulla on tämä viikko vapaata, enkä pääse mielipuuhaani, venettä nakertamaan. 
Voep olla, että vesillelaskua ei vielä helmikuun puolivälissä nähdä, saattaapi mennä vähän pitemmälle. 
Vähänkö ottaa pattiin tämä toimettomuus, kun olin niin hyvää vauhtiin päässyt. Mutta ensi viikolla hommaillaan sitten sitäkin vauraammin. 
Tämmöiseen sitä pyritään, melkein.