maanantai 9. marraskuuta 2020

Lohiveneen valmistus omin käsin

26.11.2020 Päivitys

No niin, tänään päästiin sitten keinumaan. Milliville joutui tekemään tarkkaa työtä, että ensimmäistä lautaa varten on kaaret pohjauran kanssa oikeassa suhteessa. Hauskaa hommaa höylän ja viilan kanssa. 
Sitten valkattiin haapalaudat varastosta, höylättiin ne ja viimeinen käsittely hulppealla hiomakoneella. 
Sen jälkeen laudat laitettiin höyryyn ja vihdoin pääsimme kiinnittämään ensimmäisen pohjalaudan taipumaan keinussa olevaan runkoon. 
Ensi viikon ohjelmassa on ekan laudan lopullinen kiinnitys kun samalla höyrytetään seuraavaa lautaa. Ja sitä rataa päivä kerrallaan että kaikki laudat ovat millintarkasti paikoillaan. Mutta mennään jälleen kuvien kautta jahtiviikonloppuun. 
Haapalaudat viimeistellään tällä erittäin tarkalla hiomakoneella

Laudat höyrytetään että päät taipuvat murtumatta keulaan ja perään

Tässähän se paljon puhuttu keinu on. 

Keulaan taivutettiin ensimmäinen lauta paikoilleen. 

Milliville muka tarkkana


25.11.2020 Päivitys

Tänään saatiin köli keinuun ja myös kaaret lopullisesti paikoilleen. Vähän töppäsin, kun ehdin laittaa kaksi kaarta vääriin kohtiin. Onneksi Paavo -opettaja huomasi töpön mokan ja ehdimme korjata virheen. Luulen että se oli ensimmäinen virhe, mutta mikäli itseäni vähääkään tunnen, ei jääne viimeiseki. Tarkkuutta vompatti siis. 
Huomenna voidaan ryhtyä pohjalautaa sovittamaan, kun muotoilen kaaret oikeaan mittaan. Veikkaan että ensi viikolla tekele alkaa näyttää veneeltä tai sitten siitä tulee helevetin kallis kokko. 
Mennään kuvien myötä eteenpäin, Kalajoki kuittaa. 
Siinä ne kaaret nyt ovat. Enää ei niitä irrotella

Lasermittarilla katsotaan keskiviivan kohta vielä kerran

Tarkkaa mittomista vielä kerran

Keinun perä. Tähän keinuun palataan vielä tarkemmin


24.11.2020 Päivitys

Jotain sitä tuli saatua aikaan tänäänkin. Kaaret on kaikki sahattu muotoonsa, tehty vesiurat, teljorimat ja hieman puukkohommia kölin sisäpuolen viisteissä. 
Kovalla huiskeella äijät painavat kyllä hommia. Porukassa ei ole yhtään tupakkamiestä, joten lakisääteiset tupakkatauot on jäänyt pitämättä. Pidämme ne sitten juhannuksena.
Jos oikein käsitin, niin ehkä huomenna saadaan köli keinuun ja sitten alkaakin mielenkiintoista hommaa. 
Jälleen näihin kuviin hyvää yötä tai työtä. 
Jokainen ukko sitä tekee lastua ja sahanpurua melkoisesti päivän aikana. 

Jarkko ja Kari työstävät Karin veneen perälautaa. 

Terävällä puukolla voi tehdä muutakin kuin haavoja sormiinsa. Vaikkapa kölin sisäviisteet

Vannesahalla tehdään kaariin monenlaiset sahaukset, ns. raakana. Kaaret kuitenkin viimeistellään höylällä ja hiomalla. 


23.11.2020 Päivitys

Uusi työviikko alkoi tohinalla. Keulaan ja perään tuli tehtyä upeat sydeemit. Päivä meni, kun tahdoin tehdä taas millintarkkaa työtä. Kön nihilisti olen, vai miksikähän ne tämmöistä millivilleä nimittävätkään. 
Huomenna sitten jatketaan kaarien sovittamisella ja saas nähdä, joko loppuviikosta alkaa pohjalaudan sovitus. 
Entistä vahvemmin on tunne, että tästä hommasta mie tykkään ja kun kasvan aikuiseksi, teen kyllä jotain muutakin vielä puusta. Vaikka Suomen hallitukselle uudet päät. Entiset tuntuvat ottaneen jo hometta tai jotain muuta viherkasvustoa. No se politiikasta, on aika lepäillä rankan päivän jälkeen. Tokihan sitä piti reipas tunti huhkia vielä salilla duunailun jälkeen. 
Löytyi muuten hyvä autopaja Kalajoelta ja akku bemariin vaihtui nopeasti ja kätevästi. Käytän jatkossakin tätä korjaamoa huolloissa. Joulukuussa tulee öljynvaihto ainakin eteen. 
Näihin kuviin huomiseen. 
Takateljon tuki ja eteen tukikaari liimautumassa
Siitä se vaan valmistuu tämäkin sydeemi

Kyllähän se hyvältä näyttää


19.11.2020 Päivitys

Tänään teinkin sitten omin käsin todella paljon duunia. Sain kaaret sovitettua paikoilleen ja tarkasti vatupassiin. Siinä hommassa menikin koko päivä, sillä tahdon tehdä kaiken millin tarkasti. Kun kerran ruvetaan tekemään, niin sitten tehdään. 
Ensi viikolla sitten muotoillaan kaaret mittatarkasti. Sitten laitetaan keinuun köli ja kaaret sekä aletaan sovitella sivulaitoja paikoilleen. Voep olla että tuloo mielenkiintoinen viikko. Nyt rauhoitutaan hirvijahtiin viikonlopuksi ja sillee. 
Siinä ne nyt ovat, kaaret ns. paikoillaan. Mittauksia varten väliaikaisesti, nuo ovat vain puristimilla kiinni. 

Apupoika Jarkko tutkii iloisena, onko Hartsa osannut tehdä edes siihen suuntaankaan.

18.11.2020 Päivitys

Tänään tehtiin tekokaaret kohdalleen. Muuta ei oikein ehdittykään tehdä. Kun tarkkaa työtä tekee, aikaa siinä menee. Vähän tietenkin auttelin kavereita, kuten kuuluukin. 
Huomenna sovitellaan oikeita kaaria noiden tekokaarien kaveriksi ja ensi viikolla saadaan köli kiinni "keinuun". Kääntyvä teline, jossa sitten kaaret ja sivulaudat aletaan sovittamaan kohdalleen. Se on tarkkaa kuin itikan rokottaminen. 
Perjantaina pidämme jälleen pekkasen, ettei työhön uraudu. 
Näin siis tänään, hip hei. 
Sehän näyttää ihan veneverstaalta, paitsi että on siistimpi

Tekokaaret ovat valmiina

Vaikka sieltä hölske kuuluu, no siellähän onkin vatupassi


17.11.2020 Päivitys

Kuten arvelin eilen, niin tänään alkoi tapahtua. Kölin kimppuun kirves kädessä. Voi hurja sentään. Perä kavennettiin ensin. Sitten pohjalautaa varten aloin tekemään köliin uraa. Siinä olikin tekemistä ja piti olla erittäin tarkkana. Jos terä lipsahtaisi pahemmin, köli olisi sitten siinä. 
Koko päivä hommassa menikin ja tykkään näin nihilistinä tarkasta työstä. Tosin jos voisin valita, nihilistinä tahtoisin vahtia sivusta, kun joku tekee sitä tarkkaa työtä. Paavo Opettaja näytti mallia ja sitten oli itse alettava tekemään. Eikä siinä mitään, tykkään kyllä näistä nikerryshommista, missä millikin ratkaisee muuallakin kuin pankkitilillä. 
Kaaria liimailtiin apupoika Jarkon kanssa siinä väliajalla ja herkullista ruokaakin saatiin käydä syömässä. Jovain sitä kelpovaa olla pikkukoululainen, veneenveistelijä. Tästä videolinkistä näet kuinka kirvetä piti käytellä. Veneenveistäjä

Kölin on lähellä muotoaan. 

Kölin keskilinja voidaan mitata laserilla tai linjaalilla. 

Meidän kokkirouvamme pitävät huolta, ettei äijien pötsit kurise tyhjyyttään.


16.11.2020 Päivitys

Uusi eli toinen työviikko alkoi. Päivän ohjelmassa oli kaarien tekoa, perän levennystä ja muuta pientä suunnittelua. Ja eipä huomannutkaan, kuinka ruokatunti kohtasi ihmisen ja sen jälkeen kohta olikin jo päivä täynnä. Jovain meni aika nopeasti, mutta kovasti saatiin aikaan veneen osalta tehtyä. 
Huomenna on jännä päivä, alkaa perän fiksaus ja eiköhän sitä päästä tekemään ainakin uraa köliin pohjalautoja varten. Voi mahoton. Mutta tässä tältä päivältä muutama kuva. 
Tässä apupoika Jarkon kanssa liimaillaan Hartsan veneen kaaria. On muuten työläs vaihe ja pitää tehdä tarkasti. 

Opettaja Paavo näyttää mallia kölin perän työstössä ja kohta Hartsa tekee homman valmiiksi

Tässä onkin perälevitys liimauksessa. 4 tuntia liimauksessa ja sitten työstetään perä lopulliseen muotoon. Eli tiistaina taidan päästä sitäkin tekemään. Aa että kön on hienoa olla veneenveistäjä. 


13.11.2020 Päivitys

Kaverit olivat tänään käyneet laittamassa yhden kölin taipumaan ja ottaneet minun kölin irti taivutusraudoista. Ja tulos on kyllä erinomainen. Pituuskin lähes täydellinen, 2 mm pituudesta puuttuu. 
Tuosta kelpaa rauhassa ja rakkaudella taikoa veneen sielu ja henki. 


12.11.2020 Päivitys

Tänään laitettiin taipuneet kölilaudat sitten liimautumaan. Siinäkin tarvittiin apukäsiä, sillä liima vaati tasaista ja nopeaa levitystä sekä kiristystä tasaisesti. Uskon että saimme tehtyä työn erinomaisesti ja nyt kölilaudoista tulee sitten kölipuu. 
Samalla tein kaaria veneeseen ja niitä osia tarvitaankin melkoinen määrä yhtä venettä kohti. Kaaret tehdään osista ja tekeminen on monimutkaista, mutta oppihan tuota jo lopulta senkin. 
Huominen perjantai on vapaata ja maanantaina alkaa peränteko ja suunnitellaan ensimmäiselle laudalle uraa köliin ja siitä alkaa vene hahmottua. 


Kaaret on tehty monista osista ja tässä kaaret liimautuvat yhteinäiseksi puuksi. 

Kölilautoihin levitetään uretaaniliima ja työ on tehtävä tarkasti. 

11.11.2020 Päivitys

Tänään sai katsottua, kuinka onnistui kölipuuta varten tehty jatkoliimaus. Ja onnistuihan se erinomaisesti. Liitoksesta tuli jämerä ja kun sain liitossauman hiottua, laitettiin laudat höyrystymään. Taivutusta varten, sillä kölihän jatkuu perästä aina keulaan ja ei suinkaan tasaisen suorana.
3 tuntia höyrystettiin ja sitten alkoi kölin taivutus. Siinä tarvittiin apukäsiä, mutta meillä on hyvä porukka ja autamme toisiamme jokaisessa työvaiheessa tarpeen mukaan.
Kölipuun taivutus on tarkkaa puuhaa, sillä köli ratkaisee kaiken, minkälainen veneestä tulee. Joten kölinteossa ei pidä hätiköidä, vaan toimia tarkasti opettajan oppien mukaan. 
Uskon että saimme oman veneeni kölin hyvin kölirautaan taipumaan ja nyt se kuivaa verstaalla yön yli. Huomenna liimataan kölilaudat yhtenäiseksi kölipuuksi. Näin siis tänään. 
                                  Keula on saatu tiukattua oikeaan muotoon. 
Siinä se köli on köliraudassa nyt taipumassa

10.11.2020 Päivitys

Tänään ei istuttu enää pulpeteissa, vaan ryhdyttiin töihin. Teimme tekokaaret, höyläsimme lautatavaraa köliä varten ja pääsin aloittamaan jo kölinteon. 
Meitä pieniä koululaisia on kymmenen, joista 8 valmistaa oman veneen. 4 tenonmallilla, 1 tornionjoen mallilla ja 3 perinnesoutuvenettä. 
Me teemme paljon yhteistyötä, sillä saamme virheet karsittua nopeasti pois. 
Sain oman veneenkölin jo jatkettua ja liimaukseen. Katsotaan mitä huominen päivä tuo tullessaan. Töitä ja töitä. Onneksi on ruokatunti olemassa ja välillä voi ottaa vissyä, ettei ole haikia huominen. 
Höyläilen tässä jatkoa köliin

Köli on jatkettu ja liimauksessa

Yhteistyössä on voimaa. Teemme tekokaaria sarjatyönä.

 

9.11.2020 Päivitys

Lohensoutua aktiivisesti takana vuodesta 1991 lähtien. Intohimo alkoi hiipua jo pari vuotta sitten ja lupasin myydä hyvin palvelleen lohiveneeni innokkaalle lohimiehelle. Ajatuksena oli ajaa alas lohenkalastus tähän kesään. 
Kun kesä oli surkeasti kalastettu Väylällä, pieni, aivan pienenpieni, nälkä kuitenkin jäi. Suurin innoittaja on Top10 loheni, joiden keskipaino on harmittavasti vain 19,5 kg. 
Mietiskelin hirvihaukkua kuunnellessa, että josko sitä vielä yrittäisi hivuttaa tuota painorajaa siihen 20 kg, joka olisi kyllä harvinainen Top10 lohissa. 
Mutta entäs kun lohivene oli myyty, ei rannalta tuollaisia +20 kg lohia aivan helposti ongita. Varsinkaan tämmöinen lohensoutaja, joka ei mielellään muniaan sinistytä. 
Näin netissä ilmoituksen muutama viikko sitten, että Kalajoella Jedu koulutuskuntayhtymä järjestää Paavo Mannisen johdolla puuveneenveistokoulutuksen ja saisi mahdollisuuden omin käsin värkätä lohensoutuveneen. 
Laitoin hetken mielijohteesta hakemuksen sisälle ja nyt tätä naputtelen Kalajoella oppilasasuntolassa. Olen siis pieni koululainen ja nakerran haapalaudasta omin pikku kätösin lohiveneen. Huimaa mieheltä, joka ei ole oikeastaan koskaan mitään saanut aikaiseksi, ainakaan käsillä. No yhden omakotitalon puusta tein aikoinaan ammattitimpurin kera. 
Kurssi alkoi tänään ja sitä jatkuu aina helmikuun puoliväliin ensi vuodelle. Ja sen jälkeen pitäisi vene kastaa ja kihauttaa kuohujuomaa. Pommacia minun tapauksessa kuitenkin, alkoholiin en ole koskeanut enkä koske. 
Täällä tulen pitämään esillä päivityksiä, kuinka projekti etenee. Pitäkää hyvät ystävät peukkuja, että veneestäni ei tule Kurskia. Vaan se soljuu upeasti lohijokea alas, uittaen vieheet suurlohien liepeille. Ai mikä lohijoki. Niitähän on Kymijoesta alkaen useita aina Suomen katolle ja siitä ohikin. Kyllä minä jossain välissä paljastan senkin, minkä joen rannalle veneeni lasken. Nyt ei ole vielä se aika. 



Huomaatteko, että tärkein löytyy vasemmalta yläreunasta. Joululoma, jee. En ole saanutkaan kymmeniin vuosiin joululomaa, nyt sekin koetaan. 
Omaan veneeseen tulee vapatelineet ja hankaimet sekä hankaintapit Joonas uistimen valmistajalta, Klaus Lahtiselta. Keulaan rakennetaan haponkestävästä teräksestä mittojen mukainen polttoainetankki. Veneeseen tulee paljon kalastusta helpottavia yksityiskohtia, jotka tarkentuvat sitä mukaa kun vene valmistuu. Perässä kiekuu tietenkin vanha tuttu Yamaha V-Max 15 hp, jossa on Valhalla Teemu Kaupin maalaus. 

sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Hirvi marraskuu 2020

22.11.2020 Päivitys

Pientä jahtia viikonloppuna omalla alueella. Oli alueellemme tullut kaksi hirveä illasta ja sen jälkeen pakastui. Samoin edellisenä yönä satoi pienesti lunta. Jälki oli jäässä ja Rocky joutui tekemään tarkkaa työtä, mutta haukku kajahti kuitenkin.
Pääsin autolla lähemmäksi haukkua ja sitten metsätietä pitkin käppäilin lähemmäs haukkua. Katselin sivulle, että missä koira haukkuu, sillä kaukana ei mölinä ollut. 
Sitten näin kaksi hirveä, sarvettomia kummatkin. Metsä oli suhteellisen tiheää, mutta sivuttain siirryttyäni löytyi sopiva aukko. Hirvet liikahtivat pari metriä ja etummainen oli isompi, mutta koira haukkui sen takana olevaa. Kun haukuttavan kylki näkyi aukossa, päästin GHS luodin matkalle. 
Hirvet eivät reagoineet paukkuun mitenkään, joten luulin ampuneeni ohi. Vetäisin uuden patruunaan piippuun ja seurasin tähtäimen läpi mitä siellä tapahtuu. Samassa se ampumani hirvi heitti kukkerpallin ja koira sutena kimppuun. Toinen hirvi jäi töllistelemään tilannetta ja senkin olisin voinut ampua. Mutta kun itse olen johtajana antanut säännöt, että yksi ampuja ampuu yhden hirven kohdallaan, jäi luoti piippuun. 
Kun huutelin koiralle kehuja, läksi se toinen hirvi lompsimaan pois paikalta. 
Näin Rockylle historian 75 kaato ja itsellä niitä alkaa olla kohta se 200 täynnä. 
Saalis oli nuori naarashirvi, todella sopiva lautaselle.
Tänään sitten lähdettiin yöllisen lumisateen jäljiltä jahtiin. Alueelle oli tippunut noin 15 cm kerros tasaista lunta. 
Yhdet jäljet löytyivät, nekin sen eilisen kaveri, naaras ja olin päättänyt että naarasta emme ampuisi, vaan yrittäisimme uroksia. Siispä koira kylmään hakuun, jota tulikin noin 10 km ilman tulosta. Ei muuta jälkeä alueessa. Toinen koira Vikke teki myös pitkää hakulenkkiä, mutta jäljettömästä maasta ei hirviä löytynyt. Joten ensi viikkoon jää vielä etsittävää ja kunhan hirvet liikahtavat tämän lumisateen jälkeen, niin sitten taas kuulemme haukkua. 

14.11.2020 Päivitys

Jahdissa tänään. Rocky pääsi kylmään hakuun ja menihän siinä varmaan melkein kymmenen minuuttia kun haukku kajahti. Jonkin aikaa löytöpaikalla, lähes avoimella suolla. Siitä siirtyivät jonkin matkaa ja haukku tasaantui. Linnunmetsästäjiä oli alueella jonkin verran ja hirvet olivat rauhattomia. Tehtiin jonkinlainen siirtymä ja haukku jämähti nätisti jo paikoilleen. Mutta sitten paukkuivat haulikot ja hirvet karkkosivat. 
Onneksi läksivät omalle alueelle ja kohti passiketjua. Haukkuaikaa ehti kertyä 50 minuuttia ja sitten pamahti. Tai virtuaalisesti itselle pamahti, sillä olin tuulenpäällä, enkä laukausta kuullut, mutta passimies laittoi viestin, että hirvi nurin. 
Ryhmämme toinen koira Vikke, oli työmaalla, mutta muuten keräsin passimiehiä mukaan ja läksimme vetämään hirveä pois. Vetomatkaa sellaiset kevyet kilometrin verran. 
Kun olimme suolistamassa hirveä, pamahti Viken suunnalla ja sieltä tuli kohta tietoa, että vasa oli nurin. Näin saimme kaksi hirveä ja Rocky paimentaman aikuisen mukana oli iso sonni, jota passimies ei nähnyt, mutta kuuli ryskettä ampumisen jälkeen. 
Näin saimme pään auki omalla alueella ja jälleen pidetään viikko taukoa. Antaa metsän täyttyä uusista hirvistä. 
Vikke, ampuja Henkka ja vasa

Rockyn hirveä jouduttiin hieman vetämään, mutta onneksi oli tavarits Igor Juntunenski turvamiehenä

Ampuja Heku peukuttaa ja kivahan se on elämänsä ensimmäisen hirven takana vähän peukutellakin. 

7.11.2020 päivitys

Susitilanne laittoi omalla alueella Rockyn jahdin jäihin. Joten läksimme auttamaan tässä talomme lähellä olevaa porukkaa jahdissa. Porukalta puuttui yksi vasa ja perjantaiaamuna oli vasaporukka tallentunut riistakameraa klo 8.00. 

26 tuntia myöhemmin löysäsin Rocky lähelle kameraa hakemaan ja 4,7 km jäljitystä vanhoista jäljistä ja sitten alkoi haukku. Erittäin läheltä vielä passimiehiä. Siitä hirvet liikahtivat hieman ja passimies sai ammuttua vasan ja kirjataan se Rockylle kaadoksi kuitenkin. Eli 73 hirvi tilastoon. 

1.11.2020 päivitys
Tuli kutsu tähän ns. omaan seuraan koira-avuksi. Yhtä vasaa oltiin vailla. 
Eilen illalla oli todettu alueella tuplavasat ja yöllä alkoi sitten rankkasade veden muodossa. Eli varsin kiva keli aamulla koettaa tarjota jälkivainuiselle koiralle työmaata. 
Haku maistui eilisen 15 km työskentelyn jälkeen kuitenkin hyvin, mutta jälki tuoksui todella vähän. Selvästi koira koetti hakea jälkijonoa ja kartasta näkyi, että kovasti joutui nenä tohisemaan. 
Vähän sotki tilannetta toisen koiran hakujäljet ja yksi fasaanikoira myöskin. 
Sitten tuli tieto korvanappiini, että olisi nähty eläviä hirviä kulkevan passiketjun ohi. Rocky äkkiä sinne ja löytyihän se tuore jälki nopeasti ja kohta kuultiin haukkuakin. 
Vasaa etsittiin, mutta passiin tuli sonni, joten sitten vaan alkoi koiranmetsästys. Kun 20 km oli koiralla mittarissa, alkoi autotorvi ja Trackerin koirapillitoiminto yhdessä toimia ja sain märän ja väsyneen koiran kyytiin.
Olin muuten tienvarressa keskellä tietä hirvijahtivaatteissa ja autoni siinä vieressä hätävilkut päällä. Ohi ajoi parikymmentä autoa ja vain yksi hiljensi hyvissä ajoin ja ajoi hitaasti meidän ohi. Ja yksi pysähtyi ja rouva avasi ikkunan; "hirvijahdissa vai. Arvasin". Loput olisivat tahtoneet tietä kohti tulleen uroshirven syliinsä tuulilasin kautta tarjoiltuna. 
Vaikka se tuntuu pahalta, mutta en säälisi yhtään jos tuollaiselle kaahopäälle tuleekin hirvi konepellin yli syliin. Itse on valinnut kuolintapansa kun ei kerran varoitukset auta. 
Joten miettikää kaksi kertaa, kun näette oranssin ukon keskellä tietä. Otatteko sen hirven tuulilasista sisään, vai maltatteko painaa jarrua sen minuutin ajaksi. Elämään ei ole kiire, mutta monilla tuntuu olevan kiire kuolla. 


torstai 1. lokakuuta 2020

Hirvilokakuu 2020

31.10.2020 päivitys

Tiukassa on hirvet meidän alueella ja kun koira löytää, niin susien säikyttämät hirvet eivät jää haukkuun. Pitkään piti tänään aluetta kahden koiran kulkea, kunnes Rocky ilmavainua käyttäen löysi emän ja vasan. 
Ei jääty haukkuun, vaan suora suuntaus alueelta pois ja sitten vieraalta alueelta koira jäljiltä pois. 
Siinä olisi näille ns. huippukoirille näytönpaikka, kuinka ne naulaavat upeasti löytöpaikalle hirvet. Ei toistunut viime lauantain löytöpaikalle naulaaminen ja jouduimme lähtemään ilman haukkua kotisaunan lauteille. Mutta löytö kuitenkin, joten varmaa työtä vanhuspoika vielä tekee.
Vaikka se SHHJ:n palstalla on mollattu sen tuhannen kertaa jopa minuun kohdistuneiden tappouhkausten muodossa. Jos näette jossain minut kulkevan neekerinä, en ole vaihtanut kansalaisuutta, vaan eräs THP nimimerkki on hakannut minut valkoisesta neekeriksi. Näin hän on luvannut julkisella nettisivustolla. Ja jos minua ei sitten missään näy, olen haudassa. Senkin tämä sama nimimerkki on luvannut tehdä. 
Availen tätä keissiä sen jälkeen kun poliisitutkinta on tehty. Sen verran voin alustaa, että kaikki läksi siitä, että erehdyin iloitsemaan SHHJ:n palstalla osaomisteisen koirani Amiraalin huipputulosta kokeessa, eli 97 pistettä. Sitten alkoikin Rockyn mollaaminen ja viimein se huipentui väkivallalla ja tappamisella uhkaamiseen. Ja mikä hauskinta, SHHJ:n ylläpito on sulkenut MINULTA kommentoinnin sivustolle. No en kaipaa moista sivustoa ja kuolemassa se on muutenkin. Muutama nimetön nimimerkki siellä lässyttää ja yleensä sekin menee henkilökohtaisuuksiin ja koirienin mollaamiseksi. Taputelkoot paskakasaa ihan issekseen. Onneksi erosin moisesta rotujärjestöstä jo aikoja sitten. Kirjoitin heidän lehteen monia artikkeleita ja ilmaiseksi. Kun pyysin edes jäsenmaksuvapautusta tehdyistä artikkeleista, sitäkään ei hyväksytty. Joten pitäköön lehtensä ja järjestönsä. Emme sitä kaipaa. 
Huomenna tähän lähimetsään, katsotaan onko tässä hirviä lähellä eli löydettävissä. 

24.10.2020 päivitys

Nyt oli uudella alueella ekat kaadot jo lähellä. Erittäin lähellä, voisi sanoa. Rocky löysi 5,6 km hakulenkin jälkeen hirven haukkuun. Riistakameralla vieraillut sonni lienee ollut haukussa. Kiveltä läksi poika liikkeelle.
Vieraalla alueella alkanut haukku jatkui 200 metrin päässä omasta rajasta ja vihdoin saatiin hirvi liikkeelle. Siinä vaiheessa vielä haukussa oli yksi iso. Haukku siirtyi jonkin matkaa ja pysähtyi paikoilleen. Nyt haukussa olikin tuplavasat emän kanssa. Sonni teki vanhanaikaiset ja vei koiran vasaporukan luokse ja varmaan liukeni takavasemmalle. 
Kaikkiaan Rocky haukkui 3 tuntia 42 minuuttia ja välillä oli todella lähellä passimiehiä. Mutta tuulen pyöriessä sai hirvet miehistä vainun ja karkasivat naapurin alueelle, jossa olikin passimies paikoillaan ja sai napautettua molemmat vasat nurin. Rockyn kaadoiksi ne voi merkata aivan rauhassa, joten kokonaiskaatomäärä on nyt 71. jk. meillä on naapuriporukoiden kanssa YYA sopimus. Rajayhteistyö on toimivaa ja nytkin se tuotti tulosta. 
Etäviisaat ovat jo ehtineet lässyttää, ettei koiralle voi kaadoksi laskea tätä em. asiaa. Mielestäni on sama kuka sen hirven ampuu koiran töihin, ei omistajan tarvii ehtiä kaikkia tappamaan. Mutta etäviisaat ovat maailman napa. 


Tässä vaiheessa näytti hyvältä. 
Pidetään viikon tauko jahdissa ja sitten yritetään uudestaan. Löytöprosentti Rockylla pysyy vaan korkealla. Jahdissa käydessä täysi 100%. 



23.10.2020 päivitys

Eilen kävimme Halsualla Rockyn kanssa etsimässä hirviä hirviporukalle. Ekalla irrotuksella Rocky löysi lumisateen jälkeen, kovenevassa vesisateessa emän ja vasan, jotka tyypillisesti läksivät kulkuun. 
Menivät nätisti 30 metrin päästä passimiehen selkäpuolelta ohi. Ei laukausta ja sitten kierrettiin seuraava passi, kunnes hirvet menivät vieraalle alueelle ja koira tieltä kiinni. 
Vesisade hävitti lumet ja pesi yöjäljet pois. Silti Rocky itsepäisesti läksi jäljittämään alueelta poistunutta hirveä. Teki tarkkaa työtä useamman tunnin ja viimein passiketjussa saatiin koira pois. Vaikea keli koiralle ja epämiellyttävä passimiehille.
Huomenna lauantaina lähdetään omalle alueelle etsimään riistakamerassa eilen näkynyttä sonnia. Lumet on sieltäkin kadonneet, mutta katsotaan kuinka jälki haisee. Pitäkää peukkuja. 

17.10.2020 iltapäivitys

Olihan se reissu. Rocky löysi aika aamusta pari hirveä, liian läheltä autoa. Sitten juostiin reilut 16 km ja passimiesten välistä karkuun vieraalle alueelle. 
Toinen irtilasku ja sieltä löytyi aamulla alueelta poistuneen hirvenjälki ja senhän poika selvitti aina passilinjaan saakka, josta koira kiinni.
Läksin siitä ajelemaan Kiuruvettä kohti, mutta loppumatka tultiinkin hinausautonkyydissä. LÄksi nimittäin vauhdissa takapyörä irti. Meinasi mennä metsähallituksen puolelle ja vähän aikaa ohjaamossa tuntui olevan käsiä melkoisesti. 
Että vauhdikas reissu ja nyt odotetaan arkea että saadaan tilattua uutta vannetta, pyöränpultteja ja muuta osaa. Että pääsöö ensi viikonloppuna taas rakkaan harrastuksen pariin. jk. eipä muuten koiran haku pettänyt tänäänkään vaikka lintumiehen narttukoira meinasi tuoksua nenään ja irtokettu tuli koiran hakualueelta melkein palliksi minulle. Niin kaivoi sitkeästi hirvet esille. Alueella oli myös metsäpeuroja, mutta Rocky ei välitä niistä mitään. Eihän se tunturissa porojakaan ajellut 200 metriä enempää. Hirvi se on pojan lempieläin.

15.10.2020 iltapäivitys

Kävin perheen pienimpien kanssa kalassa Heinäveden Palokissa. Oli hieno reissu kaikkiaan. Kalaakin, kirjolohia, saatiin ja syötiin. En laita kalakuvia, sillä tarkoitus on tehdä juttua lehteen reissusta. 
Huomenna kolonna lähtee Lestijärven ja Halsuan välimaille. Tuli kutsu koira-avuksi ja mehän lähdemme matkaan. 
Rockylle Halsua onkin tuttu paikka kahden viikon takaa, hirvikokeessa. Vasajahtia se varmaan huomenna on, mutta katsotaan miten hirviä löytyy. Ja Rockyhan löytää kyllä, jos alueella parin päivän sisällä on hirvi kävellyt. Sen voi taata. 
Keikka on päivän keikka, sunnuntaina levätään kun taitaa vettäkin sataa aivan maahan asti. Tai voihan se olla jopa lunta. 
Omalle alueelle lähdetään jahtiin vasta kun lumi on maassa ja nähdään, onko alue tyhjä susista. Että tämmöistä tällä kertaa, tällä kanavalla. 

11.10.2020 päivitys

Mitä olette mieltä? Pysähtyykö hirvi ison jämyn edessä, jos alueella on syöty hirveltä vasa susien toimesta ja sitten vielä nähdään alueella susi. Ei pysähdy, kuten tämä kuvakin kertoo.
Rocky löysi tapansa mukaan hirven ja sitten vaihtui maisemat melkoisesti. 20,5 km mentiin kunnes sain naapurialueelta koiran pois. Tieto kulki sudesta ympärillä jahtaaville nopeasti ja hyvää tukea koiran suhteen tuli naapuriseuroilta. Ja yhteistyö jatkuu.
En vihaa susia, mutta vihaan tätä susipolitiikkaa. Kuinka parista sadasta sudesta voi olla läpi Suomen näin paljon havaintoja. Ja 9 koiraa mennyt jo suden suuhun ja vasta jahtikausi alussa. Meillä ainakin jahti katkesi tähän päivään ja odotetaan lumikelejä, jolloin näkee onko susi poistunut alueelta. Tai voihan siellä olla useitakin susia, vai voiko? Tutkijoiden ja viherhippiäisten mielestä ei tietenkään voi, susi on arka eläin ja niitä on uhanalaisen vähän. 
En toivo, mutta mitähän joku viherpolitiikko tuntee, jos hänelle tarjoillaan hirvi auton tuulilasista syliin. Ai niin, eihän viherijät aja autolla, mutta sähköpyörällä kuitenkin. Ja hirvi jyrää sen sähköpyöränkin. Sillä hirvikanta paisuu, kun metsästäjät eivät niitä voi metsästää. Ja hirvikolareita alkaa tulla. Kun susikolareitankin on tullut, vaikka kyseessä on edelleen uhanalainen eli siis vähälukuinen eläin. 
Kyllä nyt pitää saada ihmisille metsästysluvat susia varten. Liian tuttavalliseksi ovat heittäytyneet nämä hukkaset. 
Parempi lopettaa kirjoitus tähän, etten tunnekuohussa kirjoita pahemmin. Joku uuvattihan voi tehdä tutkintapyynnön vielä minusta. Ei olisi ensimmäinen eikä mahdu edes Top20 joukkoon. Uuvatit osaavat nuo ilmiannot. Tyhjästäkin. 
Kun metsästäjä kohtaa suden, jokainen tietää että omaisuuttaan saa puolustaa. Niin minä teen ainakin. 


10.10.2020 jahtipäivitys

Ensimmäinen päivä taputeltu.Olipa se aloitus. Kun passimiehet saatiin paikoilleen, läksin koiraa viemään nuolukivelle. Ajoin rennosti autolla kiven lähelle ja menin ottamaan koiraa takaosasta laittaakseni tutkaliivin päälle. Rocky meinasi käsistä lähteä ja kun katsoin koiran nenän suuntaan, siinähän hirvi seisoi 20 metrin päässä autosta. No senhän tietää kun koira  lasketaan irti, miten siinä käy. Lähdettiin kyllä. 
Hirvi kiersi nätisti kolme passimiestä, läheltä mutta kaukaa. Artun kanssa ajoimme autolla katkaisemaan reitin naapurialueelle, mutta siitähän tulikin vielä jahtitilanne. Mutta tiheä metsä esti näkyvyyden hirveen ja mutkan takaa hirvi tuli tielle ja siitä yli. Tienylityksestä saimme koiran kiinni. 
Se oli sellainen 8 km rykäisy.
Sitten kokeiltiin toinen alue, jossa reilu hakulenkki, mutta ei tarttunut mitään nenään. 
Välissä paistelimme makkarat tihkusateessa ja sitten vielä yksi rykäisy. 
Löysäsin nyt koiran kaukana nuolukivestä aamullisesta viisastuneena. Tietä myöten juoksemaan, sillä niin olen lähes aina Rocky löysännyt juoksuun. Nytkin mentiin vajaa 300 metriä tietä ja sitten vinkkeli metsänpuolelle. Sanoin Artulle, että nyt on jälki löytynyt. Ja kun katsomme kuvasta kiemurtelua, nähdään kuin koira etsii sankassa vesisateessa tuoksuvaa jälkeä. Ja lopulta se löytyy syherön yläosassa, tiukassa yli 90 asteen kulmassa. Josta lähdettiin juoksuun ja viimein kuvan yläreunasta hirvi tuli tielle ja siitä koira kiinni. 
Näissä kahdessa paikassa aiemmin syksyllä oli näillä naarashirvillä vasat. Nyt ei. Ja yhdestä passipaikasta löytyi hirventappopaikka, jossa sudenpaska vahvisti asialla olleen susi tai susia. 
Eipä ihme ettei nämä emät jääneet haukkuun. 

Sateesta huolimatta makkara paistuu ja maistuu. Vai ehkä juuri siitä johtuen.


7.10.2020 päivitys

Lähtölaskenta lähenee. Varmaan monessa taloudessa on aseet isketty kohdalleen käymään, reput valmiiksi pakattu ja koirat kunnossa. Passimiehillä on makkaraa riittävästi varattuna, lämpöistä vaatetta repussa varalta ja sadeasut, sillä viikonloppuna näyttäisi paikoin ropsauttelevan vesiä taivaalta maahan asti. 
Yksi merkille laitettava seikka on koiramiesten kiusana olevat sudet. Nythän on niin, että mikäli susi uhkaa koiraa tai muuta omaisuutta, suden saa ampua. Ja hyvät hirvi-ihmiset ja muutkin metsästäjät. En yllytä laittomuuksiin, mutta jos susi uhkaa tavalla tai toisella koiria tai vaikka muita kotieläimiä, toimikaa ja poistakaa uhka. Oikeudessa on ennakkopäätös, että ette joudu syytteeseen. Vaikka viherhiippareiden lempieläimen ammuttekin. Tutkinta siitä tulee, sen sanoo laki, mutta kun voitte osoittaa toimineenne hätävarjelun puitteissa, olette turvassa. 
Toinen inhottavuus metsissä on hirvikärpäjäiset. Niitä saatte tappaa ilman seuraamuksia. Vaikka jotenkin tuntuu että ne eivät vähene vaikka kuinka moksisi niitä turpiin. Aina vaan joku mönkii esille. Hyvä kikka on mennä vaatteet päällä kuumaan saunaan jahdin jälkeen. Tiukat löylyt, niin alkaa veijareille tulla hiki. 
Muistakaa jahtiporukat että maastossa liikkuu sienestäjiä ja ehkä citymaisemissa myös muitakin kulkijoita. Hirviase on tappava pitkänkin matkan päästä. Ole varma kun koukkua puristat, että luoti ottaa siihen kohtaan, mihin sen pitää ottaa. Hirveä tappavalle alueelle. 
Hyvää jahtia kaikille, laitetaan kokemuksia viikonlopun jälkeen. Rocky on toipunut hyvin viime lauantain koerymistelystä. 

4.10.2020 aamupäivitys

Olimme eilen lauantaina hirvikokeissa Kaustisilla. 11. Eräkellarihaukut keräsi 29 koiraa viivalle, joka oli todella kiitettävä luku syksyn hirvikokeiden suhteen. 


Rocky pääsi syksyn ekaan kokeeseensa nuorten sankarkoirien joukkoon. Useat koirat hakivat viimeistä ykköstä käyttövalion titteliä varten. Lisäksi moni kokenut koejyrä tahtoi palkintokaappiinsa upeita pokaaleita ja muita palkintoja. Rocky taisi olla kisan seniori 9 -vuotiaana. 
Arvonnassa Rocky sai Halsualta Lovelampi -nimisen maaston. Maasto-oppaana toiminut Ari Jokela tiesi alueella olevan useita hirviä ja minä taas tiesin satavarmasti Rockyn löytävän hirven. Siksipä olikin levollinen tunne, kun aamulla 7.14 löysäsin pojan hakulenkille. 
Ensimmäinen lenkki oli nätti 2 km ja saimme tottelevaisuuspisteet hankittua. 
Siitä koira jatkoi uudelle lenkille ja näytti siltä että autolta kilometrin päässä löytyi vanha hirvenjälki. Ja Rockyhan on jälkitarkka koira, jolle kelpaa jopa parin vuorokauden vanha jälki. Joten nokka maahan sitten alkoi etsiminen. Hirvi oli kiertänyt syönnöslenkillä mm. 5 nuolukiveä. Ai mistä sen tiedämme. No Arin nuolukivet sattuivat koiran kulkemalle reitille ja siitähän se nähtiin. 
Jälki hieman tuoreni ja koira jäljitti tuoksuvaa jälkeä pitkän lenkin, eli reilut 12 km. Kunnes autolta reilun 500 metrin päässä sivussa alkoi löytöhaukku. 
Siitä ei ole paljoa lapsille kerrottavaa, eikä koko 300 minuutin työskentelyajasta. Olen hirviä metsästänyt 80 -luvulta lähtien ja ampunut lähes 200 hirveä, mutta tämmöistä käytöstä en hirveltä ole en ole nähnyt. Kuva kertokoon kaiken. 


Ruskea jälki on ilman haukkua ja punainen on haukkua. Haukkuaikaa kertyi harmittavasti vain 171 minuuttia, kun kiitettäviin pisteisiin olisi tarvittu vähintään 180 minuuttia. Kuitenkin tulos vanhukselle on mielestäni yksi koehistorian parhaita, vaikka pisteet eivät päätä huimanneet, 73,5. Mutta 30 km työmatkaa höpsönä liikkuvan hirven kanssa kertovat kyllä sen, että koiralla on intohimoa työskennellä hirven kanssa. 
Nyt todella väsynyt koira saa levätä viikon ja sitten alkaa varsinainen jahti. Rocky on näyttänyt jälleen kerran, että  hirvet löytyvät. Uskon että hirvenlihhoo syödään tulevana talvenakin. 
Hirvi oli lopulta menossa löytöpaikkaa kohti, mutta sitä ennen tuli erä täyteen ja saimme kutsuttua koiran seuraamisesta pois. Löytöpaikka oli irtilaskukohdan suhteen täysin tuulenpäällä, joten koira ei voinut hirveä haistaa mitenkään, joten joutui selvittämään jälkilenkin alusta loppuun. 

 

1.10.2020 aamupäivitys

Jahtikuukausi alkaa. Reilu viikko aikaa kun etelässä aloitetaan hirvijahti. Pohjoisessa alkaa jo syksyn toinen rutistus. 
Koirat ovat kunnossa koiramiehillä, eikö vain. Rocky on taittanut metsässä treenikilometrejä 141 km verran. Nyt tulevana viikonloppuna on esinäytös, Eräkellari -haukut Kaustisilla. Siitä viikko lepoa jälleen ja sitten kova alkuryssäys. 
Omalla porukalla on 5 täyttä lupaa, joita pyritään täyttämään 2 vasalla ja 4 aikuisella. Katsotaan mihin pystytään. Kiirettähän meillä ei ole, kolme kuukautta aikaa jahdata ja hirvilukumäärän mukaan mennään. 
Ei ole vielä lunta, mutta eiköhän sitäkin herkkua saada kokea. 

Rocky hirvillä tässä muutaman vuoden takaista videota Rockyn kuvaamana.  Tässä oli vähän paimennettavaa, kun kaksi vasaporukkaa oli haukussa.