lauantai 28. joulukuuta 2013

Teehetki – Eskimo yhden kupin haudutuspussi

En ole ikinä tykännyt juoda kahvia, mutta silloin tällöin tulee talvisaikaan juotua kupillinen teetä. Erilaisia teelaatuja löytyy omastakin kaapista jo lähes riesaksi asti, mutta sieltä niitä tulee tasaisin välein käytettyä. Pääasiassa nämä teet ovat pussiteetä, mutta seassa on muutamia ”irtoteepussukoita”, joita olen lahjaksi saanut. Sitten tullaankin suureen ärtymystä aiheuttavaan kapistukseen, joita kaapistani löytyy myöskin monenlaisia. Eli tällainen metallinen ”siiviläsysteemi”, johon nämä irtoteet laitetaan ja sitten upotetaan keitettyyn veteen. Nämä kyseiset vempaimet jäävät sitten pitkiksi ajoiksi lojumaan ties minne ja muutamat niistä on melko ärsyttäviä pestä.

Tee siiviläsysteemit on historiaa...
Sainkin testiini tällaisia Eskimo yhden kupin haudutuspusseja ja saman tien lensi mäkeen nuo metalliset kapistukset. Tai ei ne mäkeen lentäneet vaan vein ne pojalleni riesaksi siis iloksi. Tämä haudutuspussi on ollut itselleni erittäin kätevä, koska on jäänyt kokonaan tämä tiskaaminen pois, josta muutenkaan en välitä.

Näillä eväillä lähtee...
Eikun vaan laitat irtoteet pussiin ja pussi sitten kuppiin. Huom. Mielellään vielä pussin suu ylöspäin Heh! Sitten keitettyä vettä sen päälle ja tee valmistuu, kuin tavallisesta teepussista konsanaan. Tämän jälkeen voit heittää koko pussukan teenlehtineen, vaikka biojäteastiaan.


Teet pussiin...
vettä perään...
pussi veks...
ja ääntä kohti...
Loppuun vielä pieni vinkki. Kun olet laittanut irtoteen tuohon pussiin, niin älä pyöritä pussia kiinni. Jos näin teet, niin pöydällä on teet. Eli anna pussin olla ihan auki.


Ei näin! Tee kiipeää pöydälle ja sitten lainehtii pöytä



maanantai 23. joulukuuta 2013

Joululohta ruokapöytään

Monessa taloudessa syödään tänäkin jouluna lohikalaa suolattuna. Olkoon se vapaana elänyttä tai kassissa kasvatettua, kala täytyy laittaa oikealla tavalla suolaan jolloin sen maku hivelee kielenkärkeä ja tuottaa parasta nautintoa syödessä.


Tässä tapauksessa lohi on ongittu Tenosta ja on täysin villiä Atlantin lohta. Kala on ollut kesästä asti folioon ja vakuumiin laitettuna ja ennen valmistamista otettu jääkaappiin sulamaan pari päivää ennen suolaamista. Hyvä suolausalusta on Eskimon Paistovuoka, jolloin nesteet eivät karkaa pöydille ja suolakin ripotellessa asettuu oikeaan kohtaan.

Itse suolauksessa käytän karkeaa merisuolaa ja murskattuja katajanmarjoja.
Katajanmarjat antavat kalalle pikantin maun ja korostavat sen villiä, luonnon makua. Kun kala on suolattu, pyöräytetään vahvaa foliota kalan ympärille ja se voidaan pistää vakuumipussiin vielä uudelleen. Tällöin paine ajaa suolan ja katajamaun paremmin kalan sisään. Mitään tönkkösuolattua kalaa ei pidä tehdä, joten 12 tuntia suolautumista jääkaapissa riittää.

Sen jälkeen kala otetaan pussista ja raavitaan ylimääräinen suola ja katajanmarjat pois pinnalta. Leikataan ohuiksi siivuiksi ja sitten ääntä kohti. Maistuvaa ja herkullista.

Näyttää katajasuolattu lohi maistuvan hirvimiehillekkin