torstai 15. joulukuuta 2016

Akkukapasiteetti täyteen käyttöön

Auton akulle enemmän käyttöikää


Lämmin akku ottaa virtaa vastaan juuri niin paljon kuin latauslaite on valmis sitä antamaan. Kylmä akku sen sijaan ottaa vastaan vain muutaman ampeerin ja mikäli ajomatka on lyhyt, akun on vaikea saada käynnistyksessä menetetty energia takaisin. Akun varaustila siis heikkenee.
Tämä on siis puhdasta fysiikkaa, jota opetettiin jo kansakoulussa. Ei mitään rakettitiedettä siis. Jo ukkimme tiesivät että kun Volgan akun kantoi uuninpankolle, auto läksi aamulla pakkasessa käyntiin niin kuin palmun alta.
Nykyisissä autoissa akkujen irrottaminen on työlästä ja jopa ei-suotavaa. Niinpä Arctic Battery Heater onkin järkevin keino pitää akku lämpimänä ja auto käynnistysvalmiudessa kovillakin pakkasilla.
ABH laitteiston kehittäjä Teijo Siekkinen on oikea henkilö vastaamaan esittämiini kysymyksiin ja samalla hän kertoo tuotteista lisää. Emme kumoa fysiikanlakia, vaan vahvistamme niitä. Esitin joukon kysymyksiä, mitä tavalliset autoilijat varmaankin miettivät ja ”sitaateissa” on Teijon vastaukset kysymyksiin.



Otetaan tähän alkuun esimerkiksi 74 Ah akku ( joka on varsin tavallinen suuremman keskiluokan autoissa)
virranvastaanottokyky ja sen uudelleenlataukseen tarvittava voidaan laskea alla olevan esimerkin mukaan.
Jos käynnistystä seuraava ajoaika ei ole riittävä, ei akku saavuta enää aiempaa varaustilaansa.
 Ajatellaan, että ajoaika on 1 tunnin pituinen jokaisen startin jälkeen lämpötilan ollessa -25 astetta, mistä on seurauksena akun (mainittu 74 Ah) varauksen aleneminen käynnistyksessä. 5 Ah:n verran, koska latausta tapahtuu vain 1 h x 2 A = 2Ah. Jos autolla vielä ajetaan aamulla töihin ja takaisin kotiin iltapäivällä, akun varaustaso tulee laskemaan 10 Ah vuorokaudessa. Noin 5 vuorokauden kuluttua on akun varaustaso enää noin 40% täydestä kapasiteetista. Tällöin akkuhappoon alkaa muodostua jääkiteitä sen tiheyden laskettua alle 1,16 kg/dm. Olemme tulleet pisteeseen, jossa auto ei enää käynnisty. Lisäksi jos ajetaan paljon kaupunkiajoa, laturin energian tuotto voi olla pienempi, koska autossa on paljon virrankuluttajia päällä ja moottorin kierrosluku alhainen. Tällöin laturin tuotto on alhaisempi kuin suuremmilla kierroksilla mikä tyhjentää entisestään akkua ajon aikana!!!


Akun ympärille tulee eristävä kerros, joka pitää lämmittimen antaman lämmön akun sisällä ja suojaa myöskin ulkoiselta kylmyydeltä lämpötila-anturia

Akunlämmitin
Käytännössä akunlämmitin, ABH on helppo asentaa ja sopii kaikenlaisiin akkuihin. Mutta miksi Teijo akkua pitää lämmittää myös ajon aikana? Eikö isoisien keksintöä, akku uuninpankolle, voida soveltaa asentamalla akku vaikka autonmoottorin kylkeen.

”Kyllä voi tietenkin toimia myös noin. Toimii edelleen, mutta tuossa akun irrotuksessa on pari ”muuttujaa” kuin Napapiirin sankareissa”. Alkuun hyvä idea menee monimutkaiseksi. Ensinnäkin akku on nykyautoissa jokseenkin hankalissa paikoissa. Vararenkaan alla takakontissa, istuimen alla lukuisten muovisuojien alla jne. Toisekseen autojen sähkölaitteiden väyläohjaus aiheuttaa sen, että kun akun irrotat, niin erinäisten lisälaitteiden muistit katoaa ja uudelleen asettaminen on työlästä. Joissakin autoissa pitää akku ”ohjelmoida” uudestaan auton järjestelmään. Miksi siis erikseen irrotella monta kertaa kun akun voi lämmittää paikoilleen akkutilaan. Siis yksi irrotus ja ABH asennus ja se on siinä.
Ja kun ABH asennuksessa akku irrotetaan, laitetaan virtalähde syöttämään autoon virtaa kuitenkin koko ajan, joten mitään ongelmia ei auton sähkölaitteiden suhteen tule esille. Ja mitä tulee autonmoottorin lähelle asennettavassa akussa, nykyautoissa on moottoritilassa erittäin vähän tilaa ja myös sitä hukkalämpöä polttoainetaloudellisissa autoissa syntyy liian vähän pitämään akkua lämpimänä”.

Kun autossa on sitten ABH systeemi, eikö pitkällä ajomatkalla akku kuumene sitten liikaa ja voiko räjähdysvaara olla ilmeinen?

”ABH laiteessa on termostaatti ohjaus. Kun akun lämpötila ylittää 20°C lämmitys katkeaa. Päälle kytkeytyy taas jos akun lämpötila laskee alle 10°C.
Ei siis ole vaaraa ylikuumenemisesta”.

Mihin perustuu väite, että akun käyttöikä pitenee, jos akku on oikeanlämpöinen?

”Akkuhapon väkevyys ratkaisee. Kun akku on talvellakin täynnä, minkä akkulämmitys ja -laturi takaa, ei ylimääräistä akun tuhoavaa lyijysulfaattia pääse muodostumaan. Akkuhapon oikea ominaispaino eli väkevyys on 1,26. Tässä taulukko :
Ominaispaino, g/cm³
Lepojännite, V
Varaustila, %
1,265
12,65
100
1,225
12,45
75
1,190
12,24
50
1,155
12,06
25
1,120
11,89
0


Onko akunlämmittimestä mitään haittaa akulle ja auton sähköjärjestelmälle?

”Ei mitään haittaa. Koko ABH järjestelmä on kehitetty sähköjärjestelmän hyvinvointia ajatellen. Haittaa tuo akulle ja sähköjärjestelmälle jatkuva alijännite. 80% kaikista sähkövioista talvella syntyy akun alivarauksesta. Miksi siis ei korjata sitä tilannetta? ABH järjestelmä tekee niin!”

Entäs kun akkua ei ladata tai autolla ei ajeta, niin ottaako ABH akkulämmitin akusta virtaa?
                         
”No ei todellakaan. Tarkoitushan on saada akkuun virtaa, ei kuluttaa sitä. ABH laitteessa on jännitesäädin, joka pudottaa lämmityksen pois jos akun napajännite laskee alle 13,1V. Päälle menee taas jos akkua ladataan ajossa tai verkkovirtalaturilla kun akun napajännite nousee yli 13,5V. Täyden akun napajännitehän on 12,72 lepotilassa.

Akkulaturi kytketään moottorilämmittimeen haaroituspistokkeella ja virta otetaan normaalisti auton akusta.

Akkulaturi

Teijo on kehittänyt myös ABC akkulaturi systeemin, eli automaattisen akkulaturin, joka asennetaan esim. Defa tai Calix lämmitysjärjestelmien yhteyteen. Kun auto kytketään verkkovirtaan ja moottori alkaa lämmitä, ABC akkulaturi alkaa ladata akkua. Vai alkaako?

”Kyllä alkaa eli ABC akkulaturi nostaa akkujännitteen 14,2V. Lataus käynnistyy”.

Kun akkulaturia katsoo, on se todella pienikokoinen normaaleihin latureihin nähden, joten onko laturissa riittävästi tehoja ladata isojakin akkuja?

”Kyllä tehoja riittää, sillä meidän 6A akkulaturi antaa 95W tehoja. Toki löytyy myös 10A akkulaturit”.

Mikäli auto unohtuu pitemmäksi aikaa piuhan päähän, voiko akku räjähtää kun sitä ladataan koko ajan?

Lämmitin ja lämpötila-anturi on asennettu ja auto on valmiina ajoon

”Ei voi ainakaan meidän laitteilla. Akkuhan saattaa mennä oikosulkuun ja yleensähän niin tapahtuu kun se alivarauksessa ja jäätyy. No Arctic Heatin laitteethan juuri estää moiset ongelmat.

Pakkasen vaikutus akun kapasiteettiin, kun autossa on täysi akku                     
+20°C        100%    (saatava energia määrä)
+10°C        90%
0°              80%
- 10°C       70%
- 20°C        50%
-30°C        35%
Kun ajetaan kylmissä olosuhteissa lyhyitä matkoja, ei akkuun mene virtaa tarpeeksi.



+0 C°   14,8 Ampeeri (din) ajoaika  n.30min.
 -18 C°  3,7 Ampeeri (sen) ajoaika n. 2 h
   -25 C°  n.2 Ampeeri (lab.testi)     ajoaika n.3,5 h
    -32 C°  1  Ampeeri
Siksi akkulaturin avulla akun lämmitys ja lataus auton ollessa paikoillaan varmistaa ampeerien uppoamisen akkuun. Erinomainen paketti lyhyttä matkaa ajaville on ABC akkulaturi ja ABH akkulämmitin!

Käyttökohteita
Kaikki laitteet, missä tarvitaan akkuvirtaa, ovat potentiaalisia käyttökohteita akkulämmittimelle ja akkulaturille. Ajatellaan esim. nykyisiä nelitahtimoottorikelkkoja. Niissä ei ole käsikäynnistystä, vain pelkkä sähkökäynnistys. Kelkoilla ajetaan kovissa olosuhteissa. Akkulämmitin on tällöin enemmän kuin tarpeen kelkan akulle. Samoin monet työkoneet, joita käytetään talvisin. Linja-autoissa on akut monesti kylmissä paikoissa, samoin taitaa olla monissa kuorma-autoissa sama tilanne. Akkulämmittimiä on saatavissa niihinkin ja käynnistyvyys on taattu. Ja kun katsotaan mitä kaikkea muuta talviautoiluun tai –koneiluun on Arctic Heat Control Oy tarjoaa, kannattaa olla yhteydessä ja varmistaa ongelmaton talvi, kerrankin.


Käyttökokemukset BMW X5 autosta
Omassa käytössämme on ollut kolme X5 bemaria ja suurimpia ongelmia ko. autossa on talvikäytössä ajon vähyys ja akkukapasiteetin maksimihyödyn irtisaaminen.
Auto seisoo yön kylmässä tallissa. Akun lämpötila laskee miinuksen puolelle. Auto on yleensä reilun tunnin moottorinlämmitin päällä eli kansanomaisesti piuhassa.
Kun tähän mennessä ei ole akkulaturia ja –lämmitintä ollut, on auto saatu kyllä käyntiin mutta virtaa menee tietenkin paljon. Aamulla autolla ajetaan 5 km pitkät valot päällä, lämmitin täysillä ja onhan autossa muitakin virtalaitteita käytössä vaikka kuinka. Sitten auto seisoo päivän taas ulkosalla ja iltapäivällä sama 5 km samoin virtakulutuksin talliin. Ja tätä viisi päivää viikossa, monta kuukautta.
Kokemuksen myötä olemme huomanneet, että muutaman viikon päästä akkua on pakko ladata ulkoisella akkulaturilla. Muuten se yksi aamukäynnistys ei enää onnistukaan.
On selvää että ukkimme Volgan akkukeinoa ei bemarissa voi toteuttaa. A, akku on takana ja erittäin vaikeasti irrotettava ja B, autonsähköjärjestelmä sotkeutuu melkoisen totaalisesti kun akun ottaa irti.
Jo pienellä pakkasella (ensimmäinen testiaamu ja pakkasta -3) akun lämpötila painuu miinuksen puolelle. On tällöin selvää, että auton oma laturi ei todellakaan kylmää akkua lataa läheskään niin tehokkaasti kuin lämmintä. Tein testiajon ja tuolla viiden kilometrin matkalla akkulämmitin päällä, akun lähtölämpötila oli -2 astetta ja viiden kilometrin päässä +2 astetta. Jokainen fysiikkanörtti voi helposti tästä laskea hyötysuhdetta.


Yön jäljiltä -3 asteen pakkasessa ollut akku ilman lämmitystä, kun auto on juuri käynnistetty.

Viiden kilometrin ajon jälkeen sama testi uudelleen.

Ai niin, unohdinko kertoa, että nämä tiedot saat suoraan puhelimeen ABH Monitor sovelluksen kautta. Se on ladattavissa ilmaiseksi Google Play kaupasta Android puhelimiin.http://www.arcticheat.fi/ajankohtaista.html

Kiuruvedellä järjestelmiä asentaa Kiuruveden autosähkö Ky Kalliokyläntie 74700 Kiuruvesi.

tiistai 6. joulukuuta 2016

Valoa pimeyteen

Kanuunat auton keulalle

Pimeä aika kestää Suomessa vähintään sen puolivuotta. Huonolla tuurilla pitempäänkin. Sitten kun tuohon aikaan lisätään sateet vetenä, huonot tiet, hirvi- ja porovaarat, onhan selvää että kynttilät autokeulalla ajavilla on pelko takaringin ympärillä jatkuvasti. ”Kun en näe mitään ja näkeekö muut minut”.
Eipä ole hääviä sellaisen autoilijan elämä. Ja kun se ei ole hääviä, omalla kohdalla päätin kohentaa elämänlaatua e-villen verkkokaupasta hankituilla Kanuunoilla, eli erittäin edullisilla ja tehokkailla lisävaloilla. Ja nyt elämä on valoisaa ja piponkin voi löysätä päästä rennoin rantein.
En ryhdy enempiä kertoilemaan ominaisuuksista, vaan paneudutaan asennukseen sekä käyttökokemuksiin. Speksit löytyvät maahantuojan sivuilta yllä olevasta linkistä, kannattaa kurkata sinne.

Tykit keulalle ja ajoon
Asennus on tietenkin merkkikohtaisen vaikeaa tai helppoa. Omaan BMW X5 autoon lisävalot asennettiin rekisterikilven alle tulevaan asennuskiskoon ja virrat otettiin normaalisti autosta. Lisävalojen herätevirta auton omista kaukovaloista tietenkin. Aikaa tähän operaatioon meni vajaa kaksi tuntia ja sitten päästiin testaamaan näkyvyyttä.

Valokeila on siis pistemäinen ja sitä ominaisuutta juuri hain omaan autoon. Bemarin omat kaukovalot ovat tehokkaat ja näyttävät sivuillekin hyvin. Nyt tahdoin sitä ”kaukonäköä” ja siinä onnistuttiin erinomaisesti. Valokeila leikkaa pimeyttä n. 800 metriä ja siinä ajassa ehtii auton kuin auton pysäytellä hallitusti. Normaalin ajoradan molemmat reunamat näkee myöskin hyvin, joten valoteho tällä hetkellä autossa on kiitettävällä tasolla.
Aika tietenkin näyttää, kuinka kestävät nämä valot ovat, mutta eipähän tuo hintakaan päätä huimaa, jos jotain vahinkoa sattuu. Se vahinko saattaa tulla niille tonnin valoille samalla tavalla.
Kun valaistus on toteutettu Led –tekniikalla, ei valon syttymisessä ole viivettä kuten on ksenon valoilla. Tienoo on hetkessä kirkas. Esimerkkivideoilla näkee selvästi valotehon ja nopean syttymisen.

Kiinnitys on tanakka, eikä valot ”vapise” huonollakaan tiellä ajettaessa. Pieni koko on suuri apu valojen asennuksessa. Ne käyvät helposti pieniinkin autoihin kokonsa puolesta. Bemarissakin valot olisivat sopineet vieläkin lähemmäksi etumaskia, mutta annetaan noiden olla tämä talvi tuossa ja katsotaan kesällä, josko niitä otetaan sisemmäksi puskurin päälle. 
Alla videoklippejä pari pienenä testinä.
https://youtu.be/f4ySe7r7lwM
https://youtu.be/6fwZ1GypyOk

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Bemariin potkua kunnolla

Auton optimointi – lisää vääntöä ja tehoa

Nykyaikana mm. dieselmoottoreilla, turboahtimille varustetut autot ovat tehoiltaan ja polttoainetaloudeltaan lähes ylivertaisia vapaasti hengittäviin bensamoottoriautoihin nähden. Mikäli dieselauton omistaja tahtoo tehdä autostaan vieläkin pirteämmän ja vähemmän polttoainetta kuluttavan, voi tietotekniikkaan pohjautuva ”moottoripaja” tuoda pienellä rahalla apua ja mielihyvää.
Yksi tämmöinen ”moottoripaja” on Kiuruvedellä toimiva CTKiuruvesi. Celtic Tuning (CT) on englantilainen ”softapaja”, jolla kokemusta moottorinohjausten muokkauksesta jo reilun 20 vuoden ajalta. Kiuruvetinen Timo Hyvärinen on tehnyt ohjelmointeja Ylä-Savon sekä Kainuun alueella kesästä 2015 lähtien.

Optimointi – mitä se käytännössä sitten tarkoittaa

Kansankielessä puhutaan optimoinnin suhteen usein lastutuksesta, mutta se on täysin vieras sana puhuttaessa tietokonepohjaisesta ohjelmoinnista. Oikeassa ohjelmoinnissa muokataan auton moottorinohjaus dataa tehokkaampaan ja taloudellisempaan suuntaan. Jokaisella autonvalmistajalla on samasta moottorista tehty erilaisia teho/vääntöversioita jopa eri maanosien käyttötarkoituksen suhteen.
Ohjelmoinnilla haetaan autosta se paras ja tehokkain tapa tuottaa energiaa pyörille siirrettäväksi.
Itse ohjemointi tapahtuu siten, että tietokoneelle luetaan  moottorinohjauksen data, jonka lähetetään Celticille muokattavaksi. Heiltä palautunut data kirjoitetaan autoon ja homma lyhykäisyydessään valmis näin.  Kun auto sitten ohjelmoinnin jälkeen käynnistetään, lyhyt ”sisäänajo” kertoo auton tietokoneelle vaihteiston ja moottorin sopivista toimintatavoista ja sitten vain löylyä kiukaalle.
CTKiuruveden yrittäjä Timo Hyvärinen kertoi autoani ohjelmoidessaan, miksi CT on toimiva juuri minulle ja muillekin autojen optimoinnista kiinnostuneille.
”Se mikä erottaa Celtic toimipisteet monesta muista toimijoista alalla on se, että jokaisen myymämme ohjelman on päämiehemme itse kehittänyt dynamometrissä vastaavalla moottori/ohjain yhdistelmällä. Näin oikeasti saadaan faktaa myös siitä, että ohjelmointi on toimiva”.

BMW X5 35d optimointi

Oman autoni lähtötilanne on tässä alla. Ei siis mikään nuhapumppu vakiokokoonpanossa, mutta nälkä kasvaa syödessä ja optimoinneista on erittäin positiivista kokemusta jo puolenkymmenestä aikaisemmasta turbodielistä, joten miksipä ei kokeiltasi sitä nytkin.
Kävin Timon luona Kiuruvedellä käydessäni ja koko operaatio oli alle tunnissa valmis. Kustannus tästä optimoinnista on tämän auton kohdalla 500 euroa, joka ei loppupelissä ole paha hinta saaduista lisähevosvoimista ja väännöstä.

Merkki                                            BMW
Malli                                                X5
Sukupolvi                                      X5 (E70)
Moottori                                        35d (286 Hp) xDrive Automatic
Teho                                             286 hv /4400 kierrosta/min.
Huippunopeus                            216 km/t
Kiihdytys paikalta 100 km/t    7 sek.
Moottorin tilavuus                    2993 sm3, 6 sylinteriä pitkittäin
Vääntömomentti                       580 Nm /1750-2250 kierrosta/min.

Mutta mennäänpäs taulukkoon jälkeen optimoinnin. Tässä on esimerkki dynamometrissä saadusta tiedosta, samanlaisesta autosta, joten uskomme vahvasti näiden tehojen ja väännön saapuneen myös omaan autooni. Ja mitä reilu tuhannen kilometrin koeajo on osoittanut, näin on todellakin käynyt. Run1 on 35d moottorin vakioluvut ja Run2 optimoinnin jälkeen saadut luvut.


Klikkaamalla kuvaa näet isompana



Kaaviosta selviää että ko. ohjelmalla saadaan +68 lbft joka vastaa +92 Nm nousua. Tämä moottori on sinänsä erikoinen dieselkoneeksi, että yleensä moottorin huippuvääntö on noin 2500-3000 kierroksen tietämillä ja laskee tästä, mutta tässä bemarin tuplaturbossa teho sekä vääntö käyrä muistuttaa hyvin pitkälle bensamoottoria. Kun kyse on englantilaisesta firmasta, avataan tuota sanastoa lisää. Kun Suomessa yleisesti käytetään Nm (Newtonmetri) niin taas englannissa ft lb (Jalkapauna) / (1 jalkapauna = 1,36Nm )
Ajossa tuon muutoksen huomaa siinä, että alavääntö on parantunut ja kun vedin mönkijää peräkärrissä vajaan tuhannen kilometriä, ei 500 kg painoa vetokoukussa huomannut ollenkaan. Auto kiihtyy kuin raketti ja polttoainemittari pysyy varsin rauhallisena. Laillista nopeutta ajettaessa kierroslukumittari on reippaasti alle 2000 rpm ja kärriä voi vetää nätisti vakionopeussäädin päällä. Kulutus sadalle kilometrille oli peräkärrin kanssa 8,6 litraa. Talviajossa kulutus on vakiintunut 100 km/h keskinopeudella 7,4 litraan ja 80 km/h keskinopeudella 6,4 litraan.
Kun talvikelissä sitten vähän kokeilin kaasupoljinta ilman peräkärriä, mittarissa alkoi vilkkua luistonestovaloa melkoisen hätäiseen. Renkaista loppuu pito heti alkumetreillä.
Kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen auton tehoihin ja vääntöön. Jota siis löytyy 367 hp ja vääntöä 704 Nm. Kiihtyvyys sataseen on tipahtanut 6,4 sekuntiin, joka taitaa olla monelle urheiluautolle katukäytössä ylipääsemätön aika.
Timo Hyvärinen tarjoaa tällä hetkellä henkilöauto ohjelmointeja lähes kaikkiin merkkeihin ja malleihin, joissa vain moottorinohjaus suoritetaan elektronisesti. Myös aivan uusimmat autot voidaan ohjelmoida vaikka niissä olisi ns. ohjelmoinnin esto. Tällöin ohjelmointi tehdään suoraan ”ECUn” / Moottorinohjausyksikön piirille, kun taas osa voidaan tehdä suoraan joko kline- tai CAN-väylää hyödyntäen OBD-liitännän kautta.
”Myös perämoottoreiden ja uusimpien mönkijöiden ohjelmoinnit mahdollisia. Mahdollisesti ensi kesästä lähtien kuorma-auto puolelle laajennusta.  Myös kuorma-auto puolelle olen aloittanut AdBlue eli ureajärjestelmien ohitukset. Monelle autoilijalle tuostakin vaan ylimääräistä päänvaivaa, kun järjestelmä tuppaa esim. jäätymään täällä pohjolan talvessa. Tällöin autosta voi joko tehot hävitä tai sytyttää muita vikavaloja, jotka taas vaikuttavat joko muutoin ajamiseen tai katsastuksen läpi pääsyyn” kertoo Hyvärinen.


CT Kiuruvesi
Timo Hyvärinen
0447344772


maanantai 14. marraskuuta 2016

Kamera lippikseen

Lippiskameralla huippulaadukasta kuvaa


Lippiskameralla huippulaadukasta kuvaa
Nyt on löytynyt varsinainen helmi action-kameroiden rintamasta. Kun jokaisella suomalaisella on varmasti yksi lippahattu, niin action-kameroiden, joskus hankalatkin, kiinnikkeet saadaan unohtaa. Tyrkkäät kameran lippiksen lippaan kiinni ja laitat kameran kuvaamaan. Sen minkä sinä näet, näkee Arctic Mate FHD lippakamera.

Kiinassa toimiva e-ville verkkokauppa on löytänyt todella mahtavan kameran liikkuville käyttäjille. Kevyt, vain 81 grammaa, oleva kamera on helppo laittaa lippiksen lippaan kiinni. Kameralla saa 1920x1080p, 30fps videokuvaa tai 12mp still-kuvia MicroSD-kortille. Kamera on IP54-roiskevesitiivis, eikä säikähdä sateita ja 1.150mAh lithium-ion akku tarjoaa monen tunnin kuvaussession ilman välilatauksia.
Toimitus Suomi-varastolta:
http://www.e-ville.com/fi/3126-suomi-varasto/20810-arctic-mate-fhd-wifi-metsastyskamera-lippaan.html
Jos ei saatavilla Suomesta (suuren kysynnän vuoksi), saa tuotetta Kiina-varastolta:


Lippakameran käyttömahdollisuuksia

Action-kameroiden käyttäjät ovat yleensä olleet erittäin mielikuvitusrikkaita omien harrastuksien kanssa. Hypätään, loikataan, lennetään, juostaan, pyöräillään, kalastetaan, metsästetään eli tehdään enemmän tai vähemmän vauhdikkaita tempauksia. Niitä on kiva saada myös talteen myöhemmin koti-iltoina katsottaviksi. Kun omat harrastukset ovat vähemmän hyppyjä ja juoksuja vaativia, mutta enemmän luontoon liittyviä, tämmöinen lippiskamera tuli heti ajankohtaiseksi hankinnaksi, kun se e-villen kautta markkinoille saatiin. Kun lippiksiäkin on sattuneesta syystä vähintään sata tai kaksi, niin kiinnitysalustoja riittää. Valitaan vain sopiva väri kulloiseenkin tapahtumaan hattuhyllystä ja klipseillä kamera kiinni sekä menoksi.

Itse käytän action-kameroita yleensä metsästyksen ja kalastuksen yhteydessä. Ne ohilaukaukset tai karanneet kalat on helppo todentaa jälkeenpäin kotikoneelta katsottuna. Tai tässä tapauksessa, myös WiFin kautta jopa maastossa tabletilta tai kännykältä. Samoin WiFin kautta voi ohjata kameraa etänä.
Lippiskameran käytössä on muistettava, että mitä silmäsi katsovat, sitä kamera kuvaa. Ja yleensähän silmät katsovat juurikin sitä kohdetta, minkä haluaa nähdä. Kalastuksessa katsot lähestyvää kalaa ja metsästyksessä seuraat katseella metsästettävää kohdetta. Hiivit hirvihaukulle ja seuraat tiiviisti etumaastoa ja haet katseellasi hirveä. Samalla laitat kameran kuvaamaan tilannetta ja valmistaudut suorittamaan riistalaukauksen. Upea tilanne on näin tallennettu muistikortille, josta sitten eräkämpällä näytät ylpeänä kaatoa jahtikavereille. Tai kalastustilanteessa siimanpäässä riehuu yli 20 kg lohi, mutta se karkaa vähän ennen koukkausta. Kukaan ei usko, että iso lohi karkasi. Mutta oletpa ollut ketterä ja laittanut nauhoituksen päälle, joten voit rinta rottingilla näyttää videon, että isohan se oli. Ja pulinat pois.
Käyttöpainikkeet ovat selkeästi käytettävissä lippis päässä ollessa

Mihin muuhun lippiskameraa voisi ajatella käytettäväksi? Ehkä helpompi olisi sanoa, mihin ei sitä voi käyttää. Yksityisissä paikoissa kuvaamiseen tarvitaan lupa, joten ehkä ei naapurissa kyläreissulla kannata istua lippis päässä, vaikka nykyisin semmoinen tapa taitaa olla varsin yleistä. Ehkä kamera kuitenkin niistä tilaisuuksista kannattaa jättää kotiin. Mutta vaikkapa ajat autolla ruuhkaliikenteessä, voit laittaa kameran kuvaamaan. Aina siellä joku törttö tulee kolmion takaa eteen ja selvitykset on edessä. Otat kameralta WiFin kautta dataa ulos ja pyydät törttöä kaivamaan lompakkoa esiin.
Teetkö videoita, jossa tarvitset molempia käsiä? Korjaat autoa ja haluat jakaa sen kaverillesi tai muuten vain nettiin? Iske kamera lippaan ja niin se homma hoituu.
Eli yleisesti ottaen, missä liikut lippis päässä, kamera kulkee varsin huomaamatta mukanasi. Virta päälle ja nauhoitus käyntiin, saat autenttista kuvamateriaalia missä sitten liikutkin.
Kamerassa on sisäänrakennettu WiFi, joten iSmart DV -mobiilisovelluksen lataamalla voit hallita kameraa suoraan puhelimesi / tablettisi kautta.  Älypuhelimessa täytyy kytkeä WiFi päälle ja sitten painaa kamerassa olevaa mustaa WiFi nappia hetken ajan. Kamerassa täytyy olla virta päällä. Sen jälkeen puhelin löytää kameran ja salasana on 1234567890. Kun puhelin löytää kameran, iSmart ohjelman voit avata ja ohjata kameraa monilla tavoilla.
Sovellus Android -puhelimelle:

Sovellus iOS -puhelimelle:



torstai 27. lokakuuta 2016

Koirakameralla videota - RoadHawk Ride R+

Koirakameralla jahtivideoita kuvaamaan


Luontokuvaus on todella mielenkiintoista ja haastavaa. Metsästyksessä riistan kuvaaminen on erittäin vaikeaa ja vain hyvällä tuurilla saadaan julkaisukelpoista materiaalia kiihkeimmästä tilanteesta. Usein kameramies on myöhässä tai liian aikaisessa vaiheessa kohteen kuvauksessa.

Mutta entäpä jos laitetaan metsästyskoira kuvaamaan saalistamaansa riistaa, kuinka hyvin silloin saadaan huippumateriaalia kasaan.
Jahdissa –lehti päätti ottaa selvää ja laittoi hirvikoiran ja seisojan töihin. Ja kun alkukauden materiaalit oli saatu purkkiin, jatkoimme kuvauksia monilla koirilla pitkin pitkää jahtikautta ja tulevissa numeroissa julkaisemme otoksia jahtimailta läpi Suomen.
Mutta osaako koira sitten kuvata ne parhaat hetket ja minkälaista materiaalia koirakameralla saadaan aikaiseksi?

Kamera valjaaseen ja koira matkaan

Kaakon Nettipalvelun valmistama kameravaljas on erittäin jämäkkä ja tehty kestämään. Kun koira saattaa rymytä metsissä kymmeniä tunteja kerrallaan ja kymmeniä kertoja jahtikaudessa, on selvää että hempulivehkeet eivät sellaista kyytiä kestä. Kestävyyden ohella kameravaljaan pitää olla ergonomisesti koiralle sopiva ja samalla selvästi näkyvä, liikennettä ja muita metsästäjiä ajatellen. Kun metsästyskoiria on samassa perheessäkin monenrotuisia ja –kokoisia, olisi hyvä jos valjaassa olisi reilu säätövara.
Lisäksi valjaan pitää suojata kameraa riittävästi, mutta antaa myös esteetön näkyvyys kuvattavaan kohteeseen.


Kameravaljasta olen testannut jo vuosia sitten ja todella mielenkiintoisia otoksia sain koiran työskentelyistä tuolloin taltioitua. Muutaman vuodentakainen kameratekniikka oli kaukana nykyisestä. Kamerat olivat isoja ja niiden kapasiteetti niin akun, kuin tallennustilan suhteen oli vähäinen nykyisiin kameroihin verrattuna.

Jo tuolloin kamerat olivat monikäyttöisiä, eli jahtikauden jälkeen niillä voitiin kuvata monenlaisten kiinnikkeiden myötä lähes paikassa kuin paikassa. Ja niin pystyy tekemään nytkin, kiinnikevalikoima on vaan parantunut ja vain mielikuvituksen puute estää kameran laajamittaisen käytön.
Kokeilemani Roadhawk R kameran mukana tuli jos vähän minkälaista kiinnikettä. Kameran voi kiinnittää vaikkapa pyörän ohjaustankoon, aseenpiippuun, kypärään, työkoneisiin, virvelinvapaan, lentokoneisiin, lippahattuun eli siis ihan mihin vain kukakin sen keksii kiinnittää. Ja näin kameralle saadaan käyttötunteja läpi vuoden eri harrastuksissa. Näin ollen hankintahinta voidaan jyvittää 12 kuukaudella ja silloinhan kamera onkin jo erittäin edullinen.

KNP (Kaakon Nettipalvelu) on tehnyt koiravaljaaseen todella hyvin suojatun ja helposti käytettävän telineen Roadhawk –kameralle. Kamera saadaan helposti irti valjaasta ja samoin kiinnitys on nopeaa ja kameran kallistuksen suuntaus onnistuu hyvin. Yrityksellä on myynnissä myös kaksi muuta kameraa, joita voi laittaa koiravaljaaseen. Roadhawk on kuitenkin näistä kameroista pienin, kevein ja varustettu pisimmällä toiminta-ajalla. Siksi tutkiva journalisti päätti kokeilla tätä ”lippulaivaa” monilla metsästyskoirilla.
Kameravaljas on helppo pukea koiralle ja oma koirani on tottunut tutkaliivin käyttäjä, joten hieman erilaisempi kameravaljas ei ollut mitenkään ongelmallinen laittaa koiran päälle. Säädöt ovat riittävät ja hyvinkin laajat aina pienestä pystykorvasta isoon hirvikoiraan. Kokeilimme kameravaljasta myös fasaanijahdissa sileäkarvaisen saksanseisojan päällä ja hyvin poika kantoi tekniikan ja saimme mielenkiintoista videota talteen.
Kun KNP:n kameravaljaaseen saa Garminin tai Trackerin koiratutkalle kiinnityksen, on koiralla yhdessä paketissa koko tiedekeskus.
Ja mikä mukavinta, käyttö kameralla on helpompaa kuin nykyisin heinänteko. Tietokoneelle voidaan ladata kameran ohjelma, jossa säädetään kameraan mukana tulevan suomenkielisen käyttöohjeen mukaiset tiedot ja sitten kamera kiinnitetään valjaaseen. Kun käytettävissä on yksi (1) käyttönappi, voi tumpelokin osata laittaa kamera kuvaamaan ja sammuttaa se ajallaan.
Eikä videoiden purku ole yhtään sen vaikeampaa. Otetaan kamera naps vain pois valjaasta, vedenpitävä takakansi auki ja kytketään kamera tietokoneen usb porttiin mukana tulevalla johdolla. Ja tietokone kysyy, mitä haluat materiaalilla tehdä. Katsoa heti vai tallentaa.
Toki jatkossa materiaalia voidaan muokata tietokoneohjelmilla, mutta sen tekee jokainen kykynsä ja vointinsa mukaan.
Kamera kuvaa n. 15 minuutin klippejä niin pitkään kuin akkua ja/tai muistikorttia riittää. 32Gb muistikortille mahtuu tavaraa useamman tunnin verran ja akkukapasiteetti riittää 5-6 tuntia, riippuen kuvalaadusta. Kuvalaadun voi valita väliltä 1080 – 720 p. Korkeampilaatuinen video ottaa hieman enemmän virtaa ja muistikortille sitä dataa mahtuu vähemmän.




 Yllä on otettu kuvakaappaus kameravaljaan tuottamasta videosta. 




Uutuus kaudelle 2016


RoadHawk Ride R+ -kamera
  • Kevyt, 690 g toimintakunnossa
  • Vesitiivis 3 metriin saakka
  • Helppokäyttöinen, yksi käyttökytkin
  • Pitkä kuvausaika, yli 5 tuntia (testattu pakastimessa -18°C)
  • Vesitiivis lisäakku vakiona
  • Tarvittaessa tutkakiinnike Trackerin ja Garminin koiratutkiin
  • Vuoden takuuaika
Hinta 495 €, sis. valjaan, kameran ja lisäakun


 

"Hirvi jo tuoksuu, laita äijä äkkiä se kamera kuvaamaan"


keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Peruutuskamera autoon - Garmin BC 30

Langaton peruutuskamera on helppo asentaa




Garmin BC 30 peruutuskamera
Oululainen Auto-Masa markkinoi kätevää peruutuskameraa, jonka asensin BMW X5 maasturiini testikäyttöön. 

Garmin BC 30 (www.automasa.fi/peruutuskamerat/bc30)  on langaton peruutuskamera, joka sopii kaikkiin autoihin. Helppo asentaa henkilöautoissa siististi kilpivalon lipan alle, paketti- kuorma- ja matkailuautoissa kiinnityskohdan voi itse valita. Kuvakulmaa voi säätää helposti myös jälkeenpäin. Omassa autossa kamera tuli nätisti rekisterikilven valon ja takaluukun aukaisukahvan väliin. Kiinnitys tehtiin kahdella ruuvilla rekisterikilven taustamuoviin.
Autossa on valmiina läpivientikumi, josta virtajohto vedettiin peruutusvaloille ja lähetin ruuvattiin kiinni takaosassa kattomuoviin. Lähettimen kantomatka on jopa 12 metriä.
Aikaa asennuksessa meni tunti ja kamera oli valmiina käyttöön.
Peruutuskameran näyttämää ohjainviivastoa voi säätää vastaanottimesta ja se on paras tehdä jossain parkkipaikalla, jossa on pysäköintiruudut. Näin saadaan kamera näyttämään juuri oikeita rajoja.

Itse kamera on pieni ja asettuu kivasti rekkarikilpeen kiinni

Garmin BC 30 peruutuskamera on yhdistettävissä Drive-, DriveSmart-, DriveDeluxe-, nüvi-, Camper660, dezl570-, dezl770, dezl Cam-navigaatoreihin. Itselläni oli valmiina Garmin NüviCam LM Europe (www.automasa.fi/navigaattorit/nüvicam)  ja siihen tuli lisävarusteena kojelaudalle laitettava kitkateline (www.automasa.fi/navigaattorit/telineet). NüviCamin siirtely ja etukameran kohdistaminen on näin ollen erittäin helppoa.
Autossani on peruutustutka vakiona ja nyt kameran kanssa on isossa autossa näkyvyys peruutustilanteessa todella varma ja ympäristölle turvallinen. Autoa käytetään paljon mm. koulunpihalla sekä liikuntapaikkojen lähellä. Lapsia pyörii ympärillä, joten viimeistään kamera paljastaa todelta laajalta alalta kaiken takana olevan.
Kun olen virranoton kytkenyt peruutusvaloihin, kamera kytkeytyy välittömästi päälle kun laitan vaihteenvalitsimen peruutusasentoon. 

Hämärässä näkee taakse vielä erittäin hyvin

Kamera näyttää todella hyvin peruutusvalojen loisteessa takanäkyvyyden. Kamera on tehty kestämään ankarimmatkin sääolosuhteet (IPX7).
Auto-Masa myös asentaa myymiään peruutuskameroita sekä muita lisävarusteita.

Lisätiedot
AutoMasa
Lumijoentie 8
90400
Oulu
puh.050 465 0890
automasa@automasa.fi

maanantai 5. syyskuuta 2016

Hirvijahti alkaa

Hirvisyksy 2016 alkamassa


Lohikausi on ohi ja nyt keskitytään metsästyshommiin. Ja etupäässä ja ainostaan hirvijahtiin. Koiria ollaan treenattu nyt 20.8 lähtien ja Rockyn kausi näköjään jatkuu siitä mihin se päättyi uudenvuoden aattona viime vuonna. Eli haukkuja kajahtelee komiasti ja hirvet löytyy jälkiensä päästä. 


Olen pyrkinyt etupäässä haettamaan "tyhjiltä" alueilta ja mikäli (eli joka kerta) hirvi on löytynyt, annan haukkua vain vähän aikaa ja lykkään koiran juoksuun. Nyt haetaan kova juoksukunto, niin eipähän hirvet karkaa kun jahti alkaa. Haukkua poika osaa, eikä pitkä haukkuminen kehitä kokenutta koiraa enää yhtään. 



Tämä nelipiikkinen oli haukussa pari tuntia ja sitten nakkasin huutokarkon ja ajoin autolla tietämälleni ylityspaikalle. Siitä koira sitten kiinni. Ei sitä muuten saa pois hirviltä. 

Tämmöinen käpälänjälki nelipiikkisellä sonnilla

Perhanan ukko kun ei laske perään. Tuonne se meni

Syksyn aikana tulen käyttämään Rockylla kameravaljasta https://www.kameravaljas.fi/ ja lisään tänne haukkuvideoita sitä mukaa kun niitä saadaan taltioitua. 

Lisäksi kuvaan haukkua myöskin 

maanantai 29. elokuuta 2016

Kahvakuulaa pehmeästi

Kotona voi treenata pehmeästi



Kotonakin voi treenata rikkomatta lattioita tai naarmuttamatta parkettia. Kun hankkii pehmeän, säädettävän kahvakuulan e-villestä http://www.e-ville.com/fi/3126-suomi-varasto/16674-saadettava-pehmea-kahvakuula.html niin kalliit punttisalit voi unohtaa.
Spede Pasanen aikoinaan keksi säädettävän painon johonkin Uuno elokuvaan. Kun sain kuulla tästä säädettävästä kahvakuulasta, tuli heti mieleen tuo sama sketsi. Ettäkö kahvakuulaa voidaan säätää ja se on vieläpä lattiaystävällinen.
Tutkiva journalisti iski heti tähän saumaan ja hankki käyttöön 9 kg maksimissaan painavan kahvakuulan. Säädettävä kahvakuula koostuu viidestä osasta. Siinä on kaksi pehmeää painoa, 2.7 kg kappale ja kaksi 1.4 kg sekä kahva 0.8 kg.

Painot saadaan kahvasta pois nostamalla eli painoa voidaan säätää sieltä 0.8 kg asteittain aina 9 kiloon saakka. Ja mikä parasta, niitä pehmeitä painokiekkoja voi käyttää ilman kahvaa miten mielikuvitus antaa myöten. Kuvassa näkyy yksi käyttöidea. 

Muita voisi olla nopeasti ajateltuna vatsaliikkeissä niskantaakse laitettu kiekko ja sitten selinmakuulla jalkoihin laitetut kiekot, kun jaloilla tehdään esim. polkupyörällä ajoa. Tulen kuvaamaan jatkossa noita liikkeitä sitä mukaa kun niitä keksitään.
Kiekot ovat valmistettu kestävästä materiaalista, joten normikäytöllä niitä ei saa rikki. Pehmeä materiaali ei tee lattioille vammoja, vaikka ne voimien loputtua tippuisikin maahan.

Tämä pehmeä, säädettävä kahvakuula antaa uutta intoa treenata kotona monipuolisesti. 9 kiloa on aivan riittävä paino kunnon ylläpitämiseen. Tehot löytyvät sieltä suoritteiden määrästä, ei niinkään painosta. Siitä vaan kokeilemaan, takaan että nyt aloitettu treeni näkyy ensi kesänä tiukkana kehossa ja rannoille uskaltaa mennä pienemmissäkin vaatteissa. 

Kesä 2016 Tenon lohivideot


Tässä on kesän 2016 Tenon lohivideot:

Tässä väännetään hieman alle kahdeksankiloisen lohen kanssa.




Arviolta 18 kg, n. 115 cm naaraslohi saa vapautensa takaisin. 


























lauantai 13. elokuuta 2016

Lohihuumaa Tenolla

Kun Jussi lohen sai

Moni voi miettiä, mitähän tapahtuu veneessä kun elämän ensimmäinen lohi tarttuu vieheeseen. Varsinkin kun kalastaja on soutamassa ihan issekseen. No se on vaikea kertoa, mutta helppo katsoa videolta. Siispä tässä Jussin tarina näin elävän kuvan myötä. Hauskaa elokuvailtaa.

Kun Jussi toisen lohen sai

Kun miestä alkaa lohi seurata, onhan se sitten otettava kalaa kyytiin. No Sirmasta nappasi kunnon kala ja tästä sitten katsomaan osa kaksi elokuvasta Kun Jussi toisen lohen sai.

tiistai 9. elokuuta 2016

Lohta tulee

Vaaput pelaavat

Sisäpiirin tietoa sain, että laita sellaisia vaappuja, joissa on leuan alla tai alaperässä sinistä. Ja niin pistin maanantai-iltana neljä vaappua peliin ja kaikissa oli sinistä kuvatuissa paikoissa. 
Rohki vahvasti taipuikin vapa ja nilsua vietiin. No video kertokoon loput. 
Nyt alkaa kituviikot, eli reilu viikko jäljellä lohestusta. Joutaa jo loppua ja uuden säännön mukaan kannatan tuota kalastusajan lyhentämistä. Itsellä se on lyhentynyt jo vuosia, loppuen ennen 20 elokuuta. Kuten loppuu tänäkin vuonna 18.8 viimeistään. Rautu-Reiskan kanssa kokeillaan isoa joitain päiviä. 
Uutta nousukalaa en ole nähnyt joessa vähään aikaan. Ellei kirkkaita tittejä lasketa. Ehkä iso vesi ei näytä nousukkaita, mutta pitäisi ne kuitenkin tuntea vavassa. Jos merellä ei ole antaa enempää kalaa, niin tyhjästä on paha nyhjästä. 
Hieno oli lohikesä omalla kohdalla. Upeita kaloja perhoilla ja vaapuilla. Perhoilla varsinkin sain monta erittäin isoa lohta ja sehän lisää heikkoa uskoa noihin pieniin karvatussuihin. Silti en vieläkään ymmärrä perhoa, kuinka lohi käy hakemassa pinnastakin pikkuisen karvakasan intohimoisesti. Tuskin sitä ymmärtää moni muukaan. Mutta mukava perhoja on soudella, antaa virran lierautella vain.
No katsellaan videota eikä höpötetä tyhjiä.

torstai 4. elokuuta 2016

Lohi ottaa ja lohi lähtee

Sirmassa alkaa tapahtua


Neljän vaappusoutupäivän jälkeen vaihdoin perhot kehiin kun veneeseen tuli nuori kyytiläinen. Ajattelin että jospa näin saisimme Jyrille ensimmäisen lohen kalastettua. Ja toisella laskulla Sirmansuoralla vapa nyökkäsi ja Jyri pääsi vääntämään kampea riuskan titin kanssa. 
Näin että perho oli huonosti kiinni, joten koukkasin kalan haaviin vauhdista ja hyvä niin, sillä perho irtosi samalla sekunnilla kalan suusta. Tästä se alkoi lohimiehen ura nuorella kalastajalla.
Eilen illalla läksin kokeilemaan uusia vaappuja ja ehdin soutaa ensi kesän tulevaa myyntivaappua 10 minuuttia kun vapa taipui. Näin heti alussa hypyssä että kyseessä oli naaraskala, kookkaanpuoleinen ja jonkin verran väriä ottanut. Päätin soutaa rantaan että saisin kalan vapautettua, sillä en tarvinnut tummia mätikaloja. Painoa arvioin kalalla olevan 12-13 kg. 
Videolta näkee taistelun ja aivan lähellä rantaa kala ottikin omaehtoisesti vapauden takaisin, joten hyvä niin. 
Loppuillasta vielä koputtelin kojamoväreillä monttujen ovipieliä, mutta ei taipunut vapa vielä. 
Vesi on noussut nyt muutamaan päivään 60 cm ja eilen oli vielä nousussa. Roskaa kulki melkoisesti ja vaappuja joutui puhdistamaan laskujen aikana. Sirmassa oli yllättävän paljon yrittäjiä. Ajolinjat muutamilla oli mitä oli, mutta iso vesi suojelee potkureita. Tällä vedellä joelle mahtuu soutamaan, siitä vaan.




 Melkoista akrobatiaa esitti tämä naaraslohi. 

Uutta matoa koukkuun

Perjantaina käväisin illalla kokeilemassa myös perhoilla kalastusta. KH perhoa maisteltiinkin ihan mellevästi. 23 minuutin väsytys päättyi kalan vapauttamiseen. Alla hieman videomateriaalia tämän valtavan kalan väsytyksestä. Painoa arvioidaan kalalla olevan n. 18 kg ja pituutta laskennallisesti n. 115 cm. 

Paparazzin nappaama kuva Hartsan paremmasta puolesta ja vapa käsissä tietenkin. Virvelinvapa.