keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Pimeyttä kirkastamaan

NiteSite Viper pimeänäkölaite



Valonvahvistajat ja muut pimeänäkölaitteet ampuma-aseisiin kiinnitettyinä ovat Suomessa metsästyksessä kiellettyjä. Kuitenkin metsästys pimeässä on maassamme sallittua!
Maailmalla markkinoidaan varsin paljon pimeänäkölaitteita aseisiin kiinnitettäväksi. Niiden tarkoitus on tietenkin tuottaa valoa tähtäinlaitteiden avuksi ja lisätä jahtiaikaa pimeään. Monissa maissa määrätyt riistaeläimet aktivoituvat vasta pimeän laskeutuessa. Niinhän tekevät Suomessa mm. valkohäntäpeurat, varsinkin sarvipäät.
Tietämättä maailmanmaiden metsästyslainsäädäntöä sen tarkemmin, tiedän että vaikuttavat metsästysmaat ovat juurikin kehittämässä metsästystä helpottavia ja turvallisuutta lisääviä lisälaitteita, kun meillä Suomessa tunnutaan enemmänkin rajoittavan sekä vaikeutettavan vain metsästystapahtumaa entisestään.
Suomessa ei siis saa käyttää valoa tai valoavahvistavia laitteita metsästyksessä. Meillä kuitenkin sallitaan metsästys pimeässä, aivan säkkipimeässä. Kanada on varsin vaikuttava metsästysmaa ja siellä monissa osavaltioissa metsästys on kielletty perinteisin menetelmin pimeässä. Se onkin järkevää, sillä hyvälläkin kiikaritähtäimellä varustettu ase on surkea kumppani kun pimeys laskeutuu. Suomessa se ei sitä tunnu olevan jostain kummasta syystä. Kuitenkin samoja kiikaritähtäimiä käytetään eri puolilla maailmaa kivääreiden päällä.
Uskoisin että mikäli metsästysasioista päättävät ihmiset vietäisiin marraskuiseen peurajahtiin vaikkapa Vesilahdelle, jossa maa on musta ja taivas pilvessä, niin pienen testin jälkeen asenteet alkaisivat muuttua. Heille annettaisiin huippuluokan kiikaritähtäimellä varustettu ase käteen ja käskettäisiin ampumaan ruokinnalla käyvä, eräs huonosarvinen yksilö. Se tulee vasta puolilta öin, seurassaan muutama valioyksilö ja pari naaraspeuraa vasoineen. Kyse olisi siis valikoivasta metsästyksestä, jota tämänkaltaisissa tilanteissa pitäisi suorittaa peurakannan elinvoimaisuuden hyväksi.
Henkilö tulisi puolen yön jälkeen kyttäyskopista pois ja sanoisi joko A, en nähnyt kuin tummia hahmoja tähtäimen läpi, en voinut ampua tai B, ”ammuin peuraa, jee!!”. Ja kun mennään katsomaan, siellä makaa hengettömänä naaraspeura tai se kaikkien komein panopukki.
Sitten toisessa kyttäyskopissa on toinen päättäjä, jolla on samanlainen eläinpopulaatio edessään. Hänellä on käytössä NiteSite Viper pimeänäkölaite, joka valaisee tienoon kuin päivävalo loistaisi koko ajan. Hän tulisi puolen yön jälkeen iloisena kopista ja kertoisi hienon tarinan, kuinka monta peuraa saapui ruokinnalle ja tämä huonosarvinen yksilö erottui joukosta selvästi. ”Tähtäsin tarkasti ja näin ettei ampumalinjalla ollut muita eläimiä. Sain sijoitettua luodin tarkasti kaularankaan ja eläin tipahti niille sijoilleen”.
Eli herääkin kysymys, onko tässä kohdassa lainsäädäntömme hieman jälkijunassa, vai miksi pimeänäkölaite on sallittu vain haavakkojahdissa, joita monesti muuten tulee pimeässä sohlatessa tai jotain hiiriä ja rottia ammuttaessa. Eiköhän hiirijahti liene tuottavampaa perinteisillä litskuilla tehtynä?

Pilkkaan kokeilua
NiteSite Viper on markkinoiden edistyksellisin pimeänäkölaite. Käytöltään poikkeava muutamiin pimeätähtäimiin verrattuna ja soveltuu mihin tahansa kiikaritähtäimillä varustettuihin aseisiin. Ja vieläpä erittäin nopea asentaa, ilman mitään kohdistuslaukauksia.
Laite koostuu kolmesta osasta. Kiikaritähtäimen okulaariin laitettavasta kamerasta, kiikaritähtäimen päälle laitettavasta infrapunalähteestä/näyttöruudusta ja akkukotelosta.
Laitteen toimintaperiaate on helposti ymmärrettävissä. Okulaariin kiinnitettävä kamera kuvaa samaa kuvaa kuin mitä ihmissilmä näkisi tähtäimen läpi katsoessa. Kameran kuva kulkee tähtäimen päällä olevaan näyttöruutuun. Kun näyttöruudulta näkee tähtäinristikon ja kohteen, laukaus voidaan napsaista matkaan kun ristikko on vakiintunut kohteeseen. Aivan kuten normaalisti kiikaritähtäimen läpi ammuttaessa. Nyt vaan ei tarvitse ase olla edes olkapäätä vasten. Se voi olla tanakasti jonkun tuen päällä. Silmälaseja pitävät voivat katsoa näyttöruutua ilman läheltä tirkkaamista eikä puolikuukerhoon enää pääsekään.
Pimeässä infrapunavalo valaisee kohteen ja tässä kokeillussa Viper –mallissa teho riittää yli sataan metriin. Varsin riittävä suomalaisessa jahdissa, mikäli tätä saisi siis käyttää.
Laite ei myöskään muuta aseen osumapistettä mitenkään. Ristikko on edelleen samassa kohtaa kuin mitä se on alun perin säädetty. Pienen totuttelun jälkeen ampuminen onnistuu näyttöruutua katsomalla ja laukaukset vain tarkentuvat kun asetta ei tarvitse pitää pelkästään olkapäätä vasten. Kyttäyskopissa voisi rakentaa nopeasti erittäin vakaa tuen ja sitten vain katselisi näyttöruudulta sopivan kohteen ja pam!
Laitetta voi käyttää myös päivänvalossa kun kiertää näyttöruudun yläpuolella olevasta nupista infrapunavalon pois päältä. Kuva on okulaaritarkennuksen jälkeen selkeä ja ristikko piirtyy hyvin näkyville. Metsästyskäytössä Suomessa laitetta voi käyttää siis niin pitkään kunnes kääntää infrapunavalon päälle. Sen jälkeen vain hiiriä, myyriä ja rottia sekä haavakoita, joita pimeässä on mm. muilla laitteilla tehty.
NiteSite Viper on painoltaan 418 g ja ei hankaluuksia varsinkaan paikallaan olevassa metsästyksessä. Laite on roiskevesitiivis, joten märät olosuhteet eivät ole esteenä Viperin käytölle. Akun käyttöaika täydellä latauksella on yli 7 tuntia, joten virtaa riittää pitkäänkin kyttäykseen. Kuvaruutunäytön koko on 89 mm.
Viperissä on mahdollisuus liittää videokamera kuvaamaan koko jahtitapahtumaa. https://www.youtube.com/watch?v=Pd-UE90Hsfg videolla näemme kuinka selkeää kuvaa nähdään ja ase on yhtä tarkka kuin normaalisti hyvin kohdistettu ase päivänvalossa. Miksi siis laitteisto on Suomessa kielletty?


Mihin laitetta voisi ajatella käytettäväksi?
Niin pitkään kun Suomen päättäjät pitävät päätään pensaassa pimeänäkölaitteiden osalta, joudumme metsästämään hiiriä, myyriä ja rottia. Tai vaihtoehtoisesti etsimään sellaisia jahtimaita, joissa pimeänäkölaitetta saa käyttää. Lähimmät jahtialueet taitavat löytyä Ruotsista ainakin.
Tätä nykyään parasta käyttöä laitteelle onkin riistan tarkkailu, joka ei ole kiellettyä, vielä. Voimme siis asentaa halvemmakin kiikarin päälle tämän laitteen ja tutkailla pimeässä riistaeläimiä. Esim. peurakytiksellä katsella, mitä eläimiä ruokinnalle tulee. Sitten mahdollisesti arvomme, onkohan se tuo ja tuo hahmo juurikin se ammuttava, joka näkyi selkeästi äsken, mutta kiikaritähtäimen läpi mustana hahmona. Laitteeseen saa kytkettyä videokameran, joten NiteSitella voi kuvata riistaeläimiä päivällä ja yöllä. Onhan sekin mielenkiintoista toimintaa, kun kerran ampua ei voi.

Yhtenä hyvänä pointtina päiväjahdissa NiteSite Viperin käyttö voisi olla hirvitornissa kytätessä esim. peltohirviä tai kauriita. Kettujahti pillityksellä voisi olla mielenkiintoista tämän kanssa. Laukaukset olisivat hyvän tuen ansiosta varmoja ja toisaalta videonauhoitusominaisuus antaisi kivoja jahtimuistoja. 
Kuva otettu sadan metrin päästä pellon takana olevasta puusta valoisassa.

Kuva otettu sadan metrin päästä pellon takana olevasta puusta pimeässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti