lauantai 28. joulukuuta 2013

Teehetki – Eskimo yhden kupin haudutuspussi

En ole ikinä tykännyt juoda kahvia, mutta silloin tällöin tulee talvisaikaan juotua kupillinen teetä. Erilaisia teelaatuja löytyy omastakin kaapista jo lähes riesaksi asti, mutta sieltä niitä tulee tasaisin välein käytettyä. Pääasiassa nämä teet ovat pussiteetä, mutta seassa on muutamia ”irtoteepussukoita”, joita olen lahjaksi saanut. Sitten tullaankin suureen ärtymystä aiheuttavaan kapistukseen, joita kaapistani löytyy myöskin monenlaisia. Eli tällainen metallinen ”siiviläsysteemi”, johon nämä irtoteet laitetaan ja sitten upotetaan keitettyyn veteen. Nämä kyseiset vempaimet jäävät sitten pitkiksi ajoiksi lojumaan ties minne ja muutamat niistä on melko ärsyttäviä pestä.

Tee siiviläsysteemit on historiaa...
Sainkin testiini tällaisia Eskimo yhden kupin haudutuspusseja ja saman tien lensi mäkeen nuo metalliset kapistukset. Tai ei ne mäkeen lentäneet vaan vein ne pojalleni riesaksi siis iloksi. Tämä haudutuspussi on ollut itselleni erittäin kätevä, koska on jäänyt kokonaan tämä tiskaaminen pois, josta muutenkaan en välitä.

Näillä eväillä lähtee...
Eikun vaan laitat irtoteet pussiin ja pussi sitten kuppiin. Huom. Mielellään vielä pussin suu ylöspäin Heh! Sitten keitettyä vettä sen päälle ja tee valmistuu, kuin tavallisesta teepussista konsanaan. Tämän jälkeen voit heittää koko pussukan teenlehtineen, vaikka biojäteastiaan.


Teet pussiin...
vettä perään...
pussi veks...
ja ääntä kohti...
Loppuun vielä pieni vinkki. Kun olet laittanut irtoteen tuohon pussiin, niin älä pyöritä pussia kiinni. Jos näin teet, niin pöydällä on teet. Eli anna pussin olla ihan auki.


Ei näin! Tee kiipeää pöydälle ja sitten lainehtii pöytä



maanantai 23. joulukuuta 2013

Joululohta ruokapöytään

Monessa taloudessa syödään tänäkin jouluna lohikalaa suolattuna. Olkoon se vapaana elänyttä tai kassissa kasvatettua, kala täytyy laittaa oikealla tavalla suolaan jolloin sen maku hivelee kielenkärkeä ja tuottaa parasta nautintoa syödessä.


Tässä tapauksessa lohi on ongittu Tenosta ja on täysin villiä Atlantin lohta. Kala on ollut kesästä asti folioon ja vakuumiin laitettuna ja ennen valmistamista otettu jääkaappiin sulamaan pari päivää ennen suolaamista. Hyvä suolausalusta on Eskimon Paistovuoka, jolloin nesteet eivät karkaa pöydille ja suolakin ripotellessa asettuu oikeaan kohtaan.

Itse suolauksessa käytän karkeaa merisuolaa ja murskattuja katajanmarjoja.
Katajanmarjat antavat kalalle pikantin maun ja korostavat sen villiä, luonnon makua. Kun kala on suolattu, pyöräytetään vahvaa foliota kalan ympärille ja se voidaan pistää vakuumipussiin vielä uudelleen. Tällöin paine ajaa suolan ja katajamaun paremmin kalan sisään. Mitään tönkkösuolattua kalaa ei pidä tehdä, joten 12 tuntia suolautumista jääkaapissa riittää.

Sen jälkeen kala otetaan pussista ja raavitaan ylimääräinen suola ja katajanmarjat pois pinnalta. Leikataan ohuiksi siivuiksi ja sitten ääntä kohti. Maistuvaa ja herkullista.

Näyttää katajasuolattu lohi maistuvan hirvimiehillekkin


perjantai 22. marraskuuta 2013

Huonon metsästäjän piirakka


Huonon metsästäjän piirakka

Huonon metsästäjän piirakka on valmiina nautittavaksi.
Aina ei jahtimailta tulekaan saalista. Jää lihat niin sanotusti ilmaan tai juoksemaan. Nälkä alkaa ahdistella kuitenkin jahtipäivän jälkeen, mutta ei huononkaan metsästäjän tarvitse nälissään olla.

Nyt tehdään Eskimo paistovuokaa hyväksi käyttäen huonon metsästäjän piirakka. Mikäli metsästäjä olisi hyvä, ainoastaan resepti muuttuisi enemmän eräelämää sivuavaksi.
Eskimon Iso Paistovuoka on todella jämäkkää alumiinia ja heti alkuun on kerrottava, ettei se ole kertakäyttötavaraa. Käytössä ollutta vuokaa on käytetty tämän piirakan paistamisen jälkeen mitä moninaisimmissa ruokatilanteissa. On paistettu kanankoipia, lämmitetty piirakoita, haudutettu lihaa ja vaikka mitä. 

Tässä tullaan tuotteen ikään, eikä ole mitään järkeä heittää kestävää vuokaa yhden käyttökerran jälkeen roskiin.

Huono metsästäjä käyttää kinkkusuikaleita ja kasviksina mitä tahansa kaupasta ostettuja piirakkaansa.



Kun taikina on taputeltu paistovuokaan laitetaan kinkkukasvispaistos mukaan.
Jahtiin, eikun siis kauppaan
Kun se hirvi jäi juoksemaan ja koppelo lentämään, täytyi huonon metsästäjän lähteä lähikauppaan. Alun perin oli ajatus tehdä hirvikäristyksestä, metsäsienistä ja suomalaisista vihanneksista maistuva piirakka. Mutta kaupasta tarttui mukaan kinkkusuikaleita, paprikoita sekä sipuleita. Lisävivahteena valkosipuli makua antamaan.
Ja muutenkin tuohon piirakkaan voidaan täytteeksi keksiä melkeinpä mitä tahansa liha, kalan, kanan ja vihanneksien väliltä. Vain mielikuvitus lyö jarruja. Siksi lopullinen resepti ei olekaan tärkeä, vaan piirakan rakenne.
Piirakkapohja tehdään normaalisti vehnäjauhoista pehmeäksi, jolloin se on helppo muotoilla pyöreään vuokaan. Taikina paistetaan uunissa 225 asteessa 10 minuuttia. Sillä aikaa paistetaan paistinpannulla kinkkusuikaleet ja vihannekset, tässä tapauksessa paprika ja sipulit. Paistaminen voi tosin olla kova sana, sillä mitään ruskistamista ei pidä tehdä, ainoastaan kypsentää.
Tämän jälkeen täyte levitetään taikinan päälle vuokaan ja päälle purkillinen ruokakermaa maun mukaan. Pinnalle vielä mausteita, kuten pippuria ja suolaa sekä juustoraastetta.
Sitten vain 200 asteeseen 20 minuutiksi ja eikun syömään.

Ruokajuomaksi käy parhaiten maito tai pelkkä vesi. Jos viini maistuu, niin kevyt valkoviini voisi olla makuja täydentävä valinta.

Hyvää ruokahalua, ehkä ensi kerralla maistellaan paremman metsästäjän saamaa riistaruokaa.

Huonon metsästäjän piirakka on valmiina nautittavaksi.



tiistai 1. lokakuuta 2013

Eskimon monet kasvot kala- ja liharuokiin

Kotikokit joutuvat monesti soveltamaan raaka-aineista nopealla miettimisellä herkkuja nälkäisille ruokailijoille. Varsinkin mökkiolosuhteissa joutuu miettimään sopivia apuvälineitä esim. yllätyssaaliiden suhteen. Kekseliäs kokkitrio näyttää seuraavassa, miten pulmatilanteista selvitään Eskimon avulla.

Lähtökohdaksi otetaan vuorokauden mökkiloma, jossa tarkoitus on syödä hirveä ja Tenon lohta. Nämä raaka-aineet olivat ennalta tiedossa, mutta soveltamista vaadittiin onkireissulla saadun lahnan valmistamisessa. Ja muutenkin oli sovittu, että kokeillaan mitä sopivaa Eskimon tuoteperheestä löytyy lähes jokaiselta mökiltä keittiöistä näiden ruokien valmistukseen.

Kalaliemi teepussissa
Tenon lohta oli tarkoitus valmistaa kalakeitoksi ja aamua varten suolakalaksi. Pääkokki Jaakko rakenteli fileet sopivaan muotoon, eli keittoa varten ruodottomaksi ja maharasvat pois. Samoin tehtiin suolakalalle, rasvat poistettiin. Allekirjoittanut toimi apukokin apulaisena ja ajatuksiin putkahti kalakeiton liemen vahvistaminen oikealla kalaliemellä. Eli poistetut maharasvat käyttöön. Mutta itse keittoon emme tahtoneet enää puhtaiden kalapalojen sekaan laittaa ylimääräistä, joten kaappeja kaivelemaan. Sieltä löytyikin teeharrastajille tuttuja teen haudutuspusseja.
Joten miksipä ei tuollaisessa pussissa hautuisi myös lohenliha, joten maharasvapalaset teepussiin ja perunoiden sekaan kiehumaan kattilaan. Kun perunat olivat kypsiä, oli teepussista päässyt liemen sekaan maistuvaa kalalientä reilusti. Joten ensimmäinen sovellus toimi hyvin. Kuriositeettina voin sanoa että on kalalientä tullut tehtyä jopa sukkahousuissa vastaavalla tavalla, mutta jotenkin tuo teepussiajatus on keittiöön paremmin sopiva.


Teen haudutuspussi sopii kivasti ja hygieenisesti kalaliemen valmistamiseen.

Suolalohta aamuksi
Tenon lohi on graavina erittäin herkullista. Ongitaan lohikimpale kesällä Tenosta, laitetaan palanen Eskimon vahvaan folioon, vakuumipussiin ja imaistaan ilmat pois. Folio suojaa kalanpalaa paremmin ja pitää mm. kosteuden poissa vakuumikoneesta. Vähemmän happea, pitempi säilyvyys.
Kun lohi sulatetaan hitaasti, tällöinkin folio on suojaamassa kalaa valolta ja hapelta ehjässä vakuumipussissa.

Eskimo folioon pakastettu lohi on kuin juuri Tenosta kalastettua, tuoretta ja punalihaista.

Suolauksessa käytetään karkeaa merisuolaa reilusti, sillä nyt puhutaan graavisuolatusta kalasta, ei tönkkösuolatusta. Graavisuolaus tehdään kovalla suolalla nopeassa ajassa. Mausteeksi voi lisätä esim. sitruunapippuria tai kalamaustetta tarpeen mukaan. Kun kala on suolattu ja maustettu, otetaan Eskimo foliota jälleen ja pyöräytetään kala folioon. Sen jälkeen vielä Eskimo tuorekelmua, joka estää lopullisesti nesteiden katoamisen kalasta. Jääkaappiin korkeintaan yön yli ja sitten syömään. Lyhyessä ajassa ei suola ehdi muuttaa lohenmakua, vaan tallella on villiä Jäämeren raikkautta kalalle maistuvana.

Tenon lohta, suolaa ja kalamausteita sekä Eskimo folio.

Suolalohi pyöräytettiin vielä Eskimo tuorekelmuun ja sitten jääkaappiin yöksi.


Liha saa vielä mausteita pintaan ennen uuniin menoa.

Hirven filettä foliossa
Hirvenulkofilee on huippuevästä ja maistuvan lohikeiton jälkeen tanakkaa tavaraa päivällispöydässä. Apukokki Arto rakensi fileen nopeasti uunikuntoon. Paistinpannulle lätkäistiin puolitoista kiloa fileetä ja paisteltiin molemmin puolin pinnat kiinni. Topakasti suolaa ja muita asiaankuuluvia mausteita ripoteltiin sopivasti lihan päälle ja sitten liha kääräistiin Eskimo –folioon. Loppuhaudutus tehtiin uunissa miedolla lämmöllä onkiretken ja pitkän saunakaavan ajan. Paistinpannulle jäädyistä lihanrippeistä ja mausteista pääkokki Jaakko taikoi maistuvan kastikkeen, jossa käytettiin Rekolan Panimon Munkintie -nimistä olutta. Olutkastikkeen ohjeena käytetty: Tuoppi ja Sapuska -blogin olutkastikeohjetta. Mato-onkiretkellä saimme särkiä, ahvenia ja yhden hyvänkokoisen lahnan. Ahaa elämys ruokaa lahnasta ja pikaisen neuvottelun jälkeen päädyimme uunilahnaan omalla tavalla.
Löysin Eskimo pakista grillaus- ja savustusalustan, jonka ajattelin sopivan passelisti uunilahnan makuualustaksi. Pohjan reiät päästivät alalämmön kalanpinnalle ja ylimääräinen kosteus valuisi rasvapellille. Näin olin ajatellut, enkä metsään tässä ajatuksessa hurahtanut.
Romautimme kalan sisään vahvasti suolaa ja samoin merisuolalla kuorrutus päälle.
Uuniin saunomisen ajaksi ja sitten hitaasti jäähtymään Eskimo folion sisään.

Eskimo grillaus- ja savustusalusta sopii mainiosti...
...mm. uunikalan valmistukseen, suosittelen.
Uunilahna on otettu uunista ja laitetaan Eskimo folioon hautumaan/jäähtymään.

Itse ruokailusta ei varmaan ihmeitä tarvitse kertoa. Liha oli mureaa, uunilahna näpsäkkää näppiruokaa, lohikeitto suussa sulavaa ja suolalohi, no jokainen varmaan arvaa että sopivasti suolautunutta aamuksi. Kannattaa kaivella keittiönlaatikoita ja soveltaa Eskimotuotteita kokeiluluonteisesti.


Alkuruokana Tenon lohikeittoa ja Suomenlinnan Hoppe IPA

Pääruokana hirven filettä Munkintie -kastikkeessa

perjantai 30. elokuuta 2013

Jaskan keittiössä - Tenon lohta Look kala & filepussissa


Tervetuloa Jaskan keittiön ensimmäiseen jaksoon. On perjantai ja työviikko takana, joten olisi tarkoitus valmistaa jotain hyvää ruokaa. Edellisenä päivänä kaivoin pakastimesta sulamaan KalaHarrin viikko sitten tuoman ja heinäkuussa Tenolta onkiman lohen palasen ja siitä on tarkoitus valmistaa perjantain illallinen. Ruoan valmistuksessa tulen käyttämään itselleni ennen kokeilematonta Look kala & filepussia. Pitemmittä puheitta annetaan videopätkän puhua puolestaan ja videon alapuolella vielä ruoassa käytetyt ainekset listattuna.




Ainekset:
  • Lohifile
  • Merisuola
  • Pippuri
  • Katajanmarja
Lisukkeet:
  • Perunat
  • Porkkanat
Porkkanan mausteet:
  • Voi
  • Suola
  • Timjami


Tässä oli Jaskan keittiön ensimmäinen osa ja lisää helppoja ja terveellisiä kotiruokia tulossa myös jatkossa :)


perjantai 28. kesäkuuta 2013

Eskimofoliot ja Kreolilainen riisi

Idea tällä kirjoitukselle lähti siitä, että ajattelin ruveta valmistamaan ruokaa nimeltä kreolilainen riisi. Ensiksi kävin tietysti ostamassa tarvittavat raaka-aineet tätä varten ja sitten tuli mieleen se uunipellin pesemisurakka, joka on aina tämän ruoanvalmistuksen jälkeen ollut edessä. Kiinnostus tätä ruokaa kohtaan alkoi hiipumaan, kun öljyisen uunipellin hankaaminen ei jotenkin kiinnostanut. Ryhdyin pohtimaan ratkaisua ja mieleeni tuli folio, mutta ei sekään oikein toimisi, kun normaali folio on liian pieni uunipellille eli ruokaa tulisi aivan liian vähän. Sitten jos niitä laittaa kaksi vierekkäin, niin pellin pesuhommat on silti edessä. Sitten muistinkin, että minulla oli avaamaton paketti Vahvaa Eskimofoliota ja se on leveydeltään juuri sopiva uunipellille. Normaalia vahvempi rakenne oli vain plussaa, kun ruokaa joutuu yhtenään hämmentämään. Repäisin Vahvaa Eskimofoliota reilun pellin mittaisen pätkän ja rupesin rakentelemaan ruokaa seuraavan reseptin mukaan. Huomiona, että en todellakaan ole ammattikokki, vaan tykkään valmistaa ruokaa ja kokeilla kaikenlaista. Kreolilaisen riisi reseptin olen saanut ystävältäni, joten kiitokset hyvästä ruoasta eivät kuulu minulle:)


Kreolilainen riisi (n. neljälle hengelle)
  • 4,5 dl keitettyä riisiä (mielellään ei liian puuroutuvaa)
  • 2 eri väristä paprikaa
  • 1 iso sipuli
  • 7 valkosipulin kynttä
Mausteet:
  • Curry
  • Paprika
  • Chilijauhe
  • Soijakastike
  • Tuoretta persiljaa
Valmistusohje:
Keitä riisi ja anna jäähtyä. Paista pannulla öljyssä kevyesti pilkottu sipuli ja paprikat. Juuri sen verran, että ne hieman pehmenee. Levitä pellin päälle Vahva Eskimofolio ja siihen tasaisesti riisi. Riisien päälle reilusti öljyä. Sitten purista valkosipulin kynnet riisin päälle, sekä paistetut paprikat/sipulit ja sekoita. Lisää mausteet. Mausteita kannattaa laittaa oman maun mukaan. Sekoita koko setti kunnolla sekaisin. Sitten eikun koko systeemi uunin keskivaiheille ja uunissa voisi olla sellaiset 225 astetta lämpöä. Uunissa n. tunnin ajan ja vartin välein käännä koko setti täysin ympäri ja lisää öljyä. Kannattaa joka kerta maistaa ja lisäillä mausteita jos tarvetta on. Puolen tunnin kohdalla lisää pilkottu tuore persilja. Ruoka on valmista, kunnes riisi on sieltä täältä hieman rapsakkaa.

Tämä Kreolilainen riisi on hyvä lisuke esimerkiksi kanan kanssa ja tässä seuraavaksi resepti valmistamastani kanasta.

ValkosipuliBBQ Chicken
  • Ohuita broilerin leikepihvejä
Marinadi:
  • Oliiviöljyä
  • Valkosipulin kynsiä
  • Barbeque kastike (Itse käytin Santa Marian American BBQsauce hickory –kastiketta)
  • Paprikamauste
  • Grillausmauste
Elikkäs tämä resepti on tehty omasta päästäni ja oli loppujen lopuksi oikein toimiva. Tehty melko mietona, koska ruokaa oli syömässä myös pieniä lapsia.

Valmistusohje:
Valmista marinadi ja heitä kanat siihen reiluksi pariksi tunniksi. Ota kanat huoneenlämpöön reilu puoli tuntia ennen valmistusta. Itse valmistin kanat ulkona muurikalla, mutta tyyli on vapaa. Paistamisen aikana voitelin kertaalleen pihvit kummaltakin puolelta tuolla yllämainitulla barbeque kastikkeella. Paiston jälkeen pyöräytin valmiit pihvit muhimaan Eskimofolioon ja sitten tarjoiltavaksi. Ruoka maistui hyvin koko perheelle ja kolmivuotiaan pojan kommentti oli vaan, että nam nam!

Kana tuli valmistettua perinteisessä suomalaisessa kesäsäässä. Ensiksi oikein tukalan kuuma, sitten rupesi ukkonen jyrisemään ja kiireellä sain kannettua ruoanvalmistuspisteeni katokseen, ennen kuin taivaalta tuli vettä, kuin saavista kaatais.Siltikin  ruoka valmistui ja nälkä lähti.

Yhteenvetona Eskimon folioista:


Vahva Eskimofolio oli juuri sopiva uunipellille ja ruoanlaiton jälkeen pelti oli täysin puhdas, joten folion tehtävä onnistui täysin. Normaalia kestävämpi rakenne oli kyllä hyödyksi, koska useat ruoan hämmentämiset olisivat voineet rikkoa folion ja sitten olisi päässyt pellin pesuhommiin. Tulen ehdottomasti käyttämään jatkossakin myös muiden ruokien kanssa. Plussana vielä, että loput riisit sai laitettua folionyytiksi ja heitettyä jääkaappiin.


Eskimofolio on itselläni käytössä tuollaisena suurkeittiökäyttöön valmistetussa rullakotelossa. Foliota tässä pakkauksessa on 160 metriä, joten joka päivä ei tarvitse foliota olla ostamassa. Normaalien pakkausten kanssa itselläni on ollut se perinteinen ongelma mikä varmasti monella eli folio katkeaa välillä miten sattuu ja sitten sitä menee hukkaan. Sitten yleensä se kartonkinen pakkaus on hajonnut ennen kuin folio on kokonaan käytetty. Joku voisi sanoa, että pöydän reunaan on helppo repäistä, mutta ei ainakaan meidän taloudessa jossa keittiön kaikki pöydän reunat on pyöristettyjä. Eli sanotaanko näin, että tämä riittoisa rullakotelossa oleva Eskimofolio on hemmetin kätevä.

torstai 23. toukokuuta 2013

Eskimo De Luxe lämpö- ja kylmäsäilytyslaatikko

Näin kalamiehenä arvostan katkeamatonta kylmäketjua sillä kala ei ole elintarvikkeista sitä säilyvintä laatua. Kesäisin ongelma kasvaa, mutta talvellakin voi tulla monenlaisia tilanteita, joissa tasainen lämpötila on tärkeää saaliin säilyttämisen kannalta.

Rautuja odottomassa kylmäkuljetusta.
Eskimo tuoteperheen uusimpia tuotteita on  
De Luxe lämpö- ja kylmäsäilytyslaatikko,
jonka vetoisuus on 40 litraa.

Ulkomitat: 640 x 395 x 317mm.
Sisämitat: 533 x 327 x 249mm.
Paino: 2,7 kg.

Laatikossa on metalliset lukituskahvat.
Eskimo tuoteperheeseen kuuluu myös 25 litraiset laatikot. Sain kokeiltavaksi 40 litraa vetävän laatikon juuri sopivasti rautupilkkiaikaan, eli toukokuun ensimmäiselle viikolle.

Raudut pakattiin muovipussiin ja sitten Eskimo kylmälaatikkoon
Norjan tunturijärville suuntautunut pilkkireissu toukokuussa tarjoaa hyvin erilaisia kelejä, joten Eskimo De Luxe sai näyttää tehonsa menomatkalla ruokatavaroiden pitämiseksi oikeassa lämpötilassa ja tulomatkalla mahdollisten rautujen pitämisen riittävän kylminä.
Öisin lämpötila ulkona livahti pakkasen puolelle,   mutta kylmälaatikossa oli tasainen lämpö maidoille, makkaroille, juustoille ja muille herkuille.

Kun muutama päivä oli ongittu rautuja, alkoi testin toinen vaihe. Kylmälaatikko ladattiin aivan täyteen lunta, laitettiin raudut pusseissa lumipatjan päälle ja vielä yksi kerros lunta niskaan. Kun kalat otettiin ensimmäisen kerran laatikosta pois n. 12 tunnin jälkeen, laatikon pohjalla ei ollut lainkaan vettä, eli lumi ei sulanut yhtään.

Rautupilkillä tuoreena paistettu kala on suurta herkkua.
Rautujen tilalle latasimme muutaman purkin olutta jäähtymään ja perkasimme kalat. Sen jälkeen raudut pakastettiin ja lumi sai jäädä Eskimoon yön yli odottamaan jäisiä rautuja. Edessä oli reilun tuhannen kilometrin ajomatka ja sen jälkeen raudut pääsivät vasta varsinaiseen pakastimeen.
Matka kesti Utsjoelta Kiteelle noin 25h. Sodankylässä lisättiin 8 kg jäistä poronlihaa kylmälaukkuun. Kun testihenkilö avasi laukun 1100 kilometrin päässä Kiteellä ja siirsi kalat ja poronlihat pakastimeen, ne olivat jäässä. Kylmäkuljetus onnistui hyvin.
”Olen tuonut kaloja lapista pienissä kylmälaukuissa, mutta niissä ne ei kestä niin kylmänä. Laukun koko on juuri sopiva kylmäkuljetukseen, johtuen siihen mahtuvasta jäästä” kertoo Markku Liukku, rauturyhmän jäsen.


Kylmälaukku ladattu lunta ja rautuja täyteen.

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Paistokelmussa hirvenlapaa

Ensimmäisenä testituotteena päätimme kokeilla jotain nopeaa ja helppoa. Pakastimesta löytyi syksyistä hirveä, nätti lapapaistipalanen. Se oikein odotti kulinaarikokin kosketusta ja pääsyä toteuttamaan herkkusuiden toiveet.
Mietiskelytauko
Mietimme poikani Jaakon kanssa tovin, kuinka tuota, ei niin mureaa kohtaa hirvestä voisimme valmistaa siten, että pienillä hampailla varustetut lapsenlapsetkin voisivat nauttia lihasta.
Juuri tullut Eskimo tuotepaketti paljasti Look Paistokelmun, jossa kerrottiin lihan kypsyvän nopeasti ja ruskistuu kelmun läpi. Hieman epäilevinä tutkimme pakettia, mutta päätimme toteuttaa ensimmäisen testin tällä tuotteella. Kun sen käyttökin on helppoa jopa mieskokille.
Leikkasimme siis ohjeen mukaan sopivan palan kelmua rullasta, jossa tavaraa on 3,5 metriä. Samanlaisia lapapaisteja yhdestä rullasta voi paistaa sen kymmenen helposti.
Lihat kyytiin

...ja paketti on valmis
Ohjeiden vilkaisu...


Asetimme lihan kelmun keskelle ja taitoimme sen nätisti lihan ympärille. Sitten
Kelmu piti lihasnesteet nätisti sisällä ja totta tosiaan, ruskisti ihan oikeasti lihan ja samalla kypsytti sen erittäin mureaksi.
Toimivuuspisteet täydet 10.
alumiinireunuksella
”lukitsimme” paketin kasaan. Kun uuni oli sopivassa lämpötilassa, siirsimme paketin muhimaan.






Revittyä hirvenlapaa
Tässä tulee vielä murean lapapaistin valmistusohje. Liha oli sen verran hyvää, että unohdettiin valmiista ottaa kuva, mutta pyritään ensikerralla ottamaan myös valmiista kuva.

Ota sopiva pala lapapaistia (käy toki muukin paisti) ja kuivaa liha hyvin. Poista kalvot ja anna lämmetä huoneenlämpöiseksi.
Laita liha ohjeen mukaan Look Paistokelmuun ja laita esilämmitettyyn uuniin. Itse laitoimme lihan miedolle lämmölle, eli 125 astetta. Pidimme lihaa tuossa lämmössä 5 tuntia. Aivan lopussa lämpötila tiputettiin 100 asteeseen, jossa se sai asettua tunnin verran. Otimme lihan uunista ja sen jäähdyttyä avasimme paketin. Kuivattua valkosipulimurskaa pinnalle sekä sopivasti suolaa, ripaus pippurimyllystä viispippuria.
Sitten paketti kiinni ja tunniksi 100 asteeseen.
Lihan voi tarjoilla lämpimänä tai kylmänä tilanteen mukaan. Parhaiten sen nauttiminen onnistuu sormin repimällä lihassäikeitä paistista ja napsimalla ilman lisukkeita.
Makupisteet täydet 10.

maanantai 15. huhtikuuta 2013

KalaHarrin tervehdys keväisen metsän siimeksestä!

Olen juuri aloittanut yhteistyön Eskimo Finland Oy:n kanssa.  Eskimo Finland on suomalainen perheyritys, jonka omistajat ja tehdas toimivat Suomessa. Yritys valmistaa mm. ruoanlaitossa tarvittavia tuotteita kotitalouksille ja ammattikeittiöön (www.eskimofinland.fi). Tunnetuimpia tuotteita ovat Elmukelmut, Eskimo foliot, -leivinpaperit ja -suodatinpussit. Valikoimaan kuuluu toki paljon muutakin ja niitä tuotteita tulen käyttämään runsaasti kalastus- ja metsästysreissuillani.

On todella upeaa että me suomalaiset arvostamme metsän antimia sen kaikissa muodoissa. Käsittelemme saaliitamme todella paljon; riistalihaa, kaloja sieniä sekä marjoja. KalaHarrin kotisivut tarjoaa ajankohtaista tietoa saaliiden käsittelystä ja niistä valmistamisesta erilaisia herkkuja. Saaliiden kuljettamiseen ja säilyttämiseen tarvitaan omat niksinsä ja juuri niistä kerron teille!

Olen ammatiltani paitsi kokenut lehtitoimittaja myös riista- ja eräkävijä. Pääset mukaan KalaHarrin blogin seurassa  erilaisille reissuilleni sekä Suomessa että ulkomailla. Siirrymme arjen herkuista aina juhlahetkiin riistan, kalan, marjojen, sienien ja monien muiden elintarvikkeiden parissa. Lupaan pitää myös pientä pilkettä silmäkulmassa ;) Nautitaan siis yhdessä luonnosta ja herkutellaan sen antimilla!

Terveisin

KalaHarri