Harri Kalevi Matikainen - Historia
Alla on KalaHarrin tapahtumia vuodesta 1959 lähtien.1959 Synnyin Kuusankoskella, jossa asuin kaksi viikkoa. Muutimme Joensuuhun, jota pidän kotikaupunkinani.
1964 Ensi kosketukset kalastukseen, kun katosin kotoa Pielisjoen rantaan mato-ongelle. Pitihän sitä äidille ja isälle käydä ruokakalat onkimassa.
1973 Alkoi toistakymmentä vuotta kestänyt painiura 40 -kiloisesta aina 74 kilon sarjaan. Ensimmäinen painimitalin sain jo aloitusvuonna, joka oli piirinmestaruuskultaa.
1974 Hankin ensimmäisen haulikon ja jo sitä ennen kuljeskelin pitkin metsiä enimmäkseen räkättijahdissa.
1975 Painiuran tärkein hetki oli Tanskan Roskildessa, jossa tuolloin tuleva norjalainen olympia- aja MM- kisapainija Ronny Sidge joutui tiukoille kanssani. Ronny hävisi minulle pisteellä, mutta tuomarit pistivät meidät painimaan vielä kolmannen erän, jonka jälkeen minä hävisin pisteellä. Samana vuonna olin SM- kisoissa kuudes taistellen pronssista tulevan MM- edustajan Onni Luokkasen kanssa, häviten niukasti.
1978 Ensimmäinen ulkomaanmatka, kun isäukolta kysyin mitä tekisin ennen armeijaan lähtöä, niin hän tokaisi, että mene vaikka etelään. Näin ollen lähdin kahdeksi viikoksi Las Palmasiin. Sen jälkeen tulikin lähtö armeijaan.
1979 Pääsin pois armeijasta ja samana vuonna tapasin Jaanan, poikieni tulevan äidin. Aloitin työskentelyn perheyrityksessä, jossa toimin aina vuoteen -85 asti, jolloin myin yrityksen pois.
1982 Aloitin kaukalopallon ollessani kauppakoulussa ja samana vuonna tuli kuvioihin myös salibandy, tai oikeastaan sählyähän se vielä silloin oli. Menin Jaanan kanssa naimisiin.
1983 Painiura päättyi matolle vakavaan käsivammaan, mutta valmentajana toimin vuoteen 2005 saakka.
1984 Ensimmäinen hirvi kaatui minun liipasimen liikkeestä ja sarvet olivat 14 piikkiset. Sen jälkeen hirviä on kaatunut useita kymmeniä elämän varrella.
1985 18.9.1985 ensimmäinen poikani Jaakko syntyi. Aloitin kalastustarvikebisneksen Kala-Harri Ky nimisellä yrityksellä ja sitä kesti vuoteen -92 saakka.
1988 8.2.1988 toinen poikani Antti syntyi.
1992 Jaanan kanssa solmittu avioliitto päättyi ja samalla lopetin oikeastaan "oikeat" työt kokonaan. Joensuun Yritysmaailma -lehden toimittajana toimin joitain vuosia vuoteen 2008 saakka.
1994 Aloitin ERÄ -lehden toimittajana.
1998 Kävin kaukalopalloliigassa pyörimässä vuoden verran joukkueessa nimeltä JoeKa. Löysin myös tärkeän naisihmisen Savosta nimeltä Anja. Tämä lupsakka taikinahavukka on joutunut kestämään monet metkut ja välit ovat edelleen hyvät.
2000 Minulla, kuten muillakin alkoi uusi vuosituhat. Lisäksi pamautin kelkkakolarin pimeässä, vain muutamia viikkoja ennen pitkää moottorikelkkareissua. Lensin joen pohjalle ja kelkka putosi suoraan päälle. Ranne murtui ja sairaalaan. Samana vuonna aloitin Radio Rexissä radiotoimittajana ja kolme vuotta tein niitä hommia. Ajoin pitkän kelkkareissun, jossa hurautin Suomenlahdelta Jäämerelle. Viikon aikana tuli kilometrejä 2500.
2001 Seuraavana vuonna leikin Teuvo maanteiden kuningasta ja pamautin Gti Mitsulla pellolle. Muutama voltti ilmassa ja katolleen ison valkoisen traktorin munan päälle. Taas sairaalaan ja sieltä päästyäni sairastuin myyräkuumeeseen ja takaisin sairaalaan. Ajoin 52 tuntia moottorikelkalla putkeen (kts. Jutut -osion tarina 52 tuntia kelkalla nukkumatta).
2002 Menin naimisiin Anjan kanssa 7.12.2002.
2004 Ammuin Valko-Venäjältä Saksanhirven, jonka sarvet painoivat 9,5 kg ja olivat SCI:n (Safari Club International) listalla maailman 122.sijalla. Tänä vuonna myös kuolin ensimmäisen kerran, kun sydämeni pysähtyi 10 minuutiksi, mutta palasin elävien kirjoihin.
2005 Väsytin 18 tuntia Tarponia, joka arvioitiin epäviralliseksi maailmanennätykseksi. Muutin kauas pohjoiseen asumaan Utsjoelle. Pääsin kuin pääsinkin, pitkään haaveilemaani 20 kg kerhoon. 21.7.2005 Aittisuvannosta nousi 23 kg kojamo. Pituutta kalalla oli 130 cm.
2006 Sain Gambiasta malariatartunnan ja makasin kuolemankielissä Rovaniemen sairaalassa. Siitäkin selvisin.
2007 Selkä räjähti venettä nostaessani ja välilevy halkesi. Sitä ei ole saatu korjattua, eikä varmaan saadakaan nykyisen lääketieteen avulla.
2009 Kesällä tuli mittariin puolisataa täyteen ja sitä juhlistimme Utsjoella tärkeimpien ystävien ja perheen parissa.
2010
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 16 vuotta Yhtyneiden Kuvalehtien
kustantaman ERÄ -lehden vakituisena avustajana, jota toimittajaksikin
voisi tituleerata.Syntyi Jaakon ja Hannan esikoinen, Unto Kalevi, joten
ukkina tässä hääritään. Suvussamme viidennessä polvessa pojan toisena
nimenä on Kalevi. Vuosi oli vauhdikas kaikkiaan. Teno antoi
ennätyskalan, 25kg. Entinen ennätys koheni 2 kilolla. Ulkomailla tuli
käytyä mm. Tobagolla ja Namibiassa sekä lyhyempiä reissuja Madeiralla,
Italiassa ja näissä lähimaissa. Syksyllä sovittiin yhteistyöstä
italialaisen matkatoimiston kanssa ja kovaa vauhtia on rakennettu uusia
matkailubisneksiä kalastuksen ja metsästyksen saralla. Autokauppoja tuli
tehtyä taajaan ja vasta neljäs maasturi sai kodin meiltä. Sekin
kaupankäynti alkoi Tenolta lohensoudusta. Lukekaa lisää blogilta.
Punttisaliharrastus otti tulta kovasti ja tavoitteita asetettiin.
Ensimmäisenä tavoitteena oli saada paino 75 kilosta 85 kiloon. Se
täyttyi joulun alla. Samalla siinä saatiin lisättyä myös tankoon rautaa
miesmäisiin lukemiin. Punttihomma jatkuu edelleen vahvana.
2011 Vauhtia
ja huimia seikkailuita. Vuosi aloitettiin rauhallisesti, mutta kevättä
kohti vauhti kiihtyi. Tein sopimuksen Eräkuksa –ohjelman kanssa useista
ohjelmista ja ensimmäinen kuvattiin tietenkin Utsjoella. Riekkojahtia
tunturissa ja olihan se mahtava kokemus. Perinteinen metsästysmatka
suuntautui keväällä Namibiaan, josta kaatui uusi ennätysmäärä eläimiä,
16. Upeita trofeita seinälle laitettavaksi ja sitten muuta mukavaa.
Kuvasimme Namibiassa myös pari jaksoa Eräkuksaan. Kesällä jatkui
normaali lohensoutu Tenolla. Kalaa tuli sen verran että pääsee kehumaan.
15,9 kg oli kesän suurin, mutta ne suurimmat karkasivat. Syyskuun
alussa kuvasimme Utsjoella Eräkuksaan hirvijahtia upeissa maisemissa.
Pientä takaiskua koettiin kun uskollinen Tiki hirvikoira loukkasi
jalkansa ja joutui pitkälle sairauslomalle. Kuitenkin lainakoirien
avulla saatiin syksyn hirvet kivasti pakastimeen. Syksyllä ilmestyi
neljäs kirjani, Hirveä Hirvisyksy ja se otettiin vastaan varsin
positiivisesti. Taattua Matikaista, eli kalaa ja eläimiä saaliiksi
monella tavalla ja monesta paikasta. Omalle kohdalle tuli eteen
lokakuussa vasemman käden leikkausoperaatiot (kaksi) ja taukoa myös
treenaamisesta. Käsi toipui hyvin ja punttisalille pääsin jo muutaman
viikon päästä leikkauksesta. Perheeseemme saatiin lisäystä kun Rocky
–niminen hirvikoirapentu haettiin Tikille kaveriksi. Aivan loppukaudesta
Tiki oli sen verran hyvässä kunnossa, että joku hirvi hänen haukkuun
päästiin ampumaan. Kun vuoteen 2011 lähdettiin, olin yksinkertainen ukki
ja kun vuosi 2011 loppui, en ollutkaan mikään yksinkertainen ukki enää.
Jaakolle ja Hannalle tupsahti Seela –tyttönen joulukuussa.
Sitten huhtikuussa kutsui Unkari uudelleen ja jahti onnistui erittäin hyvin. Toukokuussa tulinkin maailmankiertueelta kotiin Utsjoelle, mutta pitihän se Norjassa käydä rautupilkillä upeissa maisemissa.
Tenosta jäät lähtivät varsin myöhään ja lohikautta ollaan aloittamassa rauhallisesti.
Kesällä pääsin toteuttamaan pitkäaikaisen haaveeni ja matkustin Alaskaan kahdeksi viikoksi kalastamaan lohia. Retki oli ikimuistoinen. Valuimme 170 km jokea alaspäin kumiveneillä 9 päivän ajan. Kalastimme lohia ja näimme karhuja. Jopa niin läheltä, että piti turvautua paukuttelemaan pistoolilla ilmoille.
Kesä meni sitten lohta onkiessa ja tulihan niitä. Kovin suuria ei kuitenkaan, mutta 15 kg rikkoutui kuitenkin. Syksyä odotin innolla, sillä Rocky olisi valmiina aloittamaan hirvikoirauransa. Ja hyvinhän se alkoi, sillä 11 kk ikäisenä Rocky haukkui ensimmäisen hirvensä, joka sai kuulan kylkeensä. Loppukausi mentiin koehommissa ja 15 kk ikäisenä koirasta leivottiin Suomen käyttövalio. Hyvä saavutus kokemattomalta koiralta ja kokemattomalta koiranohjaajalta.
2013 Vuosi oli melkoista hulinaa. Päällimmäisenä jäi mieleen Argentiinassa kuvattu Wipeout Suomi, jossa osallistuin kolmeen jaksoon. Se reissu jäi muutenkin mieleen, sillä ensimmäisellä radalla murtui polvesta jotain luunomaista ja kovista kivuista huolimatta sain jujutettua lääkäreitä ja pääsin uusien jaksojen kuvauksiin. Sisulla, jos näin voisi sanoa. Tuolta reissulta sain monia hyviä ystäviä, joiden kanssa pidettiin tiiviisti yhteyttä.
Kesä meni lohihommissa tietenkin ja se erittäin suuri jäi saamatta. Kiinni semmoinen järkäle oli, mutta tällä kertaa lohi voitti pelin melkoisen puhtaasti. Syksyä odotin innolla, sillä edellisenä vuonna saatiin Rocky käyttövalioksi ja hirvihommat kiinnosti kovasti. Mutta takkiin tuli rankasti heti alkuun, sillä harjoitusaikana koiraparalta murtui takajalasta luuta ja toipuminen kesti pitkään. Vasta loppukaudesta pääsimme kunnolla jahtiin ja käytiin vielä joulujen välissä kokeissa, jossa napsahti nätisti komea ykköstulos.
2014 Alkuvuosi meni ulkomailla kivasti. Thaimaata ja Malesiaa ja purjekalaa tuli kivasti. Uusi purjekalaennätys kirjataan nyt 50 kg. Kesällä kipaistiin Alaskassa ja nyt se kingiennätyskin parani kivasti sinne kympin pintaan. Karhuja näimme kovasti ja lohia saimme kiitettävästi. Kesä meni muuten Tenolla pientä lohta onkiessa. No Rautu-Reiskan kanssa saatii 16.8 kg kojamo, joka olikin Reken ennätys. Veneen otin elokuun alkupuolella pois vedestä ja keskityin hirvihommiin. Rockyn kanssa menikin alku edellistä vuotta paremmin ja kun jahti alkoi, koira oli huippukunnossa. Saimme Rockyn haukkuun ammuttua 13 hirveä ja vanha herra Tiki sai kolmen hirven päänahan tililleen. Itse pääsin poraamaan kahdeksaan hirveen reiän.
Jahtisyksy oli hyvä ja joulujen välissä käytiin kokeissakin. Sieltä tuli komea ykkönen ja huimia tilanteita kun Rockyn haukussa ollut hirvi hyppäsi automme konepellille.
2024 Vuosia on kulunut 10 tässä välissä ja monenlaista on tapahtunut. Koiramme Rocky on vuosi sitten kuollut syöpään. Itse jäin eläkkeelle ja lopetin metsästyksen kokonaan.
Vietimme ensimmäisen kokonaisen talven Aasiassa ja siellä jatkui kalastusharrastus tietenkin.
Utsjoelta tuli muutto 2018, kun kateelliset tekivät valheellisia ilmiantoja asumisestani. Heitä närästi minun isot lohet, monet ammutut hirvet, musta bemari ja lukuisat ulkomaanmatkat. Niinpä palasimme Savoon, vaimoni kotikonnuille. Ja lohijoeksi valikoitui Tornionjoki ja kesäasunnoksi Pello.
Ulkomaanmatkailu on ollut aktiivista koko ajan ja nyt jatkossa vietämme talvet lämpimässä. Kesällä kalastamme lohta Suomessa ja keväällä käydään pilkillä. Siinä tärkeimmät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti