keskiviikko 3. marraskuuta 2021

Jahti marraskuu

 Hirvenmetsästystä koirilla

28.11.2021 Päivitys

Kun hirvellä on vauhtia, niin sehän menee. Sanovat notta hirvikoira pysäyttää hirven. Minä taas sanon, että hirven pysäyttää luoti, juna tai auto. Ei koira koskaan. 

Huh huh mikä päivä ja yö. Oltiin nimittäin poijjaat vähän hirvijahdissa. Eikä ihan vähän aikaan ole vastaavaa sattunut ja taas sattui. Fredi lauloi, että mistä alkaisin, joten aletaan vaikka siitä, että jahtialueelle satoi ramakasti lunta torstaina. Silloin emme löytäneet kuin yhdet vanhat hirvenjäljet ja muutaman sudenjäljet. Siksi vähän mietittiin, että otetaanko koiria, vai mennäänkö ns. mies jäljille ja toiset passiin -tyylillä. 
Varmuuden vuoksi otimme koirat, jos vaikka tilanne olisi muuttunut. 
Aamulla ajoimme pimeässä tiet ja löysimme heti 3 hirvenjäljet. Sitten vielä toiselta pistolta 2 hirvenjäljet. Kun kaikki tiet oli ajettu, sudenjälkiä ei näkynyt ja tieto tuli, että sudet olivat siirtyneet muille alueille, joten uskalsimme laittaa koiria jäljille. Vikke läksi kahden hirvenjäljille ja Rocky oli reservissä. 
Vikke löysikin pitkän hakulenkin jälkeen vasavaamin haukkuun ja passimiehet olivat todella lähellä päästä ampumaan vasaa. Koira jatkoi vieraalla alueella töitä ja kun sitten yhdeltä jänismieheltä tuli tieto hirvenjäljistä, niin vein Rockyn hakulenkille niille seuduille. 
Vanhus läksi virkeästi viikon levon jälkeen lumiseen maastoon ja eihän siinä pitkään nokka yökentässä touhunnut, kun koira alkoi määrätietoisesti mennä jälkeä eteenpäin. Ehkä reilu kilometri, kun haukku alkoi. 
Suunta hirvellä oli alueeltamme ulos, joten suhasin bemaria nättiä ravia eläinten eteen. 
Naapuriporukkaa oli jahdissa ja sain heiltä luvan käännyttää hirveä ja koiraa takaisin omalle alueelle. 
No oheisesta videosta näkyy, kuinka homma onnistui. Rockyn mullikka
Samaan aikaan toisaalla Vikke oli saatu kiinni ja pidettiin pieni makkaranpaistopalaveri. 
Päätettiin yrittää aamulla nähtyä sonninjälkeä, sillä Vikke nuorena koirana oli virrassa vielä. 
Ja pitkä jäljitys alkoi, erittäin pitkä. Uskoisin että liki 10 km mentiin, kunnes haukku alkoi. Ja sitähän muuten sitten kesti. Alkuun vieraalla puolella, mutta sieltä haukulle menijä sai käännettyä omalle alueelle ja pääsi hyvinkin lähelle hirveä. Mutta luminen ja erittäin tiheä metsä esti laukauksen ja päivä alkoi hämärtyä nopeasti. Hirvi karkasi hieman ja pimeys alkoi laskeutua ja haukku tiivistyi vain. 
Nyt tuli samalla tieto, että haukkualueella on kaksi sutta havaittu. Olin jo jahtivoutina komentanut ukot kotiin ja äkkiä kasaamaan miehiä lisää, että saataisiin koira pois. Alkuun olimme olettaneet, että koiramies ja pari muuta ukkoa saisivat Viken pois, mutta eihän sinnikäs koirapoika hirveä jätä. 
Niinpä ajelimme 47 km lenkin koiraa yrittämään, mutta kävikin niin, että hirvi karkkosi kohti aamuista jahtialuetta, joten ajelimme sen toiset 47 km kiertäen takaisin alueelle. Hirvi ei tullut tielle, vaan jäi haukkuun 200 metrin päähän tiestä. Siinä sitten odoteltiin, että jospa hirvi tulisi hollille, että saataisiin koira pois tai vaikka tähtien valossa voisimme jopa turauttaa luodin hirven kylkeen. 
Kumpikaan toive ei toteutunut, vaan hirvi kääntyi takaisin metsän suuntaan. 
Ulkona oli säkkipimeää ja nyt oli tahto vain karkottaa hirveä niin, että saataisiin koira pois. 
Sitä sitten tehtiin joku tunti ja koiramies läksi pimeään metsään pyydystämään koiraa pois. Pääsikin monta kertaa varsin lähelle, mutta hirvi ja koira siirtyivät vain muutamia kymmeniä metrejä, eikä saatu edes kunnon karkkoa. 
"Prkl, lampusta loppui akku, nyt ollaan säkkipimeässä". Kun näytti siltä, ettei hirvi tule omalle alueelle, läksin vielä ajamaan tuon vajaa 50 km takaisin koira-alueelle avuksi. Kello käveli jo 23 tienoilla ja haukkuaikaa Vikelle oli tullut 8 tunnin verran. 
Äijät kävelivät pimeässä metsässä ja koira hirven kanssa valui kohti autoamme. Tuli siihen 200 metrin päähän, mutta taas hirvi teki mutkan. Soittelen autotööttiä ja hirvi ottikin pienen pikomin, mutta pimeässä ei nähty hirveä, vaan koira tulikin auton takaa tielle. Ei auttanut meikäläisen perään meno, sinne vielä sujahti, pimeään metsään. Uusi yritys metsäautouralle, jonne keikuttelin menemään umpisessa. 
Sieltä sain käännettyä hirven nousemaan tieuraa kohti ja viimein koiramies sai Viken kiinni ja kello oli 23.30. Ei mennyt edes uuden vuorokauden puolelle. 
Oli miehet väsyneitä ja oli Vikke väsynyt. Tuli taas halpaa hirvenlihaa, vaikka ei edes hirveä saatu. 
Nyt voidaan viikko levätä ja katsotaan ensi viikonloppuun, miten pitkään nyt ollaan jahdissa. 
jk. puhutaan paljon sähköautoista. Mulla tuli jahtipäivän aikana -15 asteen pakkasessa ajoa noin 300 km. Umpihangessa jyräten, välillä autoa lämmittäen ja laitteita ladaten. Minkälaisella sähköautolla olisin tuon keikan heittänyt. Voin sanoa jopa sähköautofanaatikoille, en minkäänlaisella. Siellä oltaisiin vieläkin metsässä odottamassa hinausautoa. Mulla oli lapsena sähköautoja ja jo tuolloin huomasin, että ne eivät kestäneet pyhätöntä viikkoa. Joten upeasti murisevalla dieselmöhköllä mennään tämä elämä, kun ei lapsenelkeitä enää ole. 

25.11.2021 Päivitys

Kävin ajelemassa jahtialueella ja sieltä löytyi yhdet hirvenjäljet ja kolmet sudenjäljet. Että lauantaina voipi olla mielenkiintoista hirvijahtia edessä. 
Lunta alueella on jo 20 cm ja lisää tulee taivaan täydeltä. 65 cm koiralle tuollainen 35 cm pehmeää höttölunta vielä menettelee, mutta sitten alkaa tulla rajat jo vastaan eli vatsaan. 
Ja voihan se olla muutenkin sitä, että jos lauantaina aamulla löytyy hirvenjäljet, niin nopsajalkainen ukko laitetaan jäljille ja passiketju sopivaan paikkaan. Kuoloo se hirvi niinkin, vaikka koirajahtina se olisi aina hienompaa. 
Mutta kun se ilmastohysteria on päällä, niin kelejä ei voi valita. Vieläpä tuo lumenvärikin on vietävän rasistista. Aivan valkeaa ja mustaan maahan sen satoi. Voi voi meitä parkoja, ei oo heleppoo. 

21.11.2021 Päivitys



Vikke on onnellinen hirvilöydöstä

Olipa se päivä. Eilen illalla oli omalla hirvialueella hirvikoira joutunut ikävin seurauksin suden tappamaksi. 
Lähdettiin hirvijahtiin ja laitettiin aivan toiselle reunalle yksi koira töihin ja ympärille tiukka passiketju. 
Hirvi löytyi autolta 150 metrin päästä ja lähtökiljaisut kuultiin. Hirvi suoraan kohti passiketjua ja kohta pamahti. Porukkamme toinen hirvi näki päivänvalon katoavan lumiseen metsään. 
Saimme hirven pois lahtivajalle ja kun päivänvaloa omissa silmissä riitti, laskin Rockyn tässä kylänpinnassa, oman talon lähimetsään. 
Vajaa kilometri hakua ja sitten kajahti löytöhaukku. Eipähän tuo kestänyt, kuten tässä kulkuhirvet eivät ruukaa kestää haukkua. 10 km pujoteltiin ristiin rastiin kankaita, kunnes tienylityksestä saatiin Rocky autoon. 
Siitähän se tutusta paikasta löytyi ja latu maistui. Antoi muutamissa kohdissa haukkua, muuten pujotteli kuin jänis
Joten sellainen ulkoilupäivä tänään ja makkarat paistettiin toki, sehän kuuluu asiaan. 
Ensi viikolla luvassa kovia lumisateita, sitten näkee sushukkasten jäljet paremmin ja tietää suunnitella jahtia tarkemmin. Vielä on lupia jäljellä, joten mukavaa jahti pääsee jatkamaan. Ja mikä mukavinta, leikattua kättä ei ole tarvinnut enää kantositeessä kannella. Tosin eihän siinä kauheasti sitä voimannuusaa vielä ole, mutta vahvistuu joka päivä. 4 etunojapunnerrusta pystyn jo tekemään. 

15.11.2021 Päivitys

Useampi hirvi siitä on jälkiä tehnyt

Sudenjäljet pysäyttivät jahtiaikomukset


Viikonloppuna käytiin jahdissa ja yöllä oli satanut lunta, eikä hirvistä mitään jälkiä. Kaksi koiraa haravoi isot alueet ja tyhjää täynnä. 
Näin meni lauantai makkaranpaistossa ja sunnuntaina ajattelin käydä isänpäivämakkaroilla metsässä ja jos jäljet löytyisivät, niin koira hakemaan. 
Jäljet löytyivät, mutta aivan väärää lajia. Susi oli jolkotellut pitkin tietä ja kun pysähdyin niin jälkiä kuvaamaan, kuului läheltä aika karmaisevaa ulvontaa. 
Lisäksi sitten toisen tien ylityksessä olikin jo kahden sudenjäljet, joten jäi hirvijahti siihen. 
Tänään ajateltiin laskea Rocky hieman jaloittelemaan tähän lähimetsään ja eipähän taas mennyt pitkään kun löytöhaukku lävähti tiskiin. Tosin taas auton vierestä, joten hirville tuli hoppu vaihtaa maisemia. Vieläpä niin, että Rocky tarttui sonnin kintereille, joka juoksutti koiraa 7,8 km, muun hirviporukan jäädessä johonkin suojaan. Hyvin tyypillistä Rockylle, että sonni on se, joka koiraa kiinnostaa. Vaikka helpommalla pääsisi vasavaamin kanssa. Mutta mitenkäs opetat vanhaa koiraa uusille tavoille. 

6.11.2021 Päivitys

Kylmään hakuun Rocky ja pitkästi piti taivaltaa, mutta niinpähän löytyi hirvi. Oli vain tietoinen meistä ihmisistä, joten lähdettiin lenkille. 
Hirvi kuuli passimiesten liikkeet ja hyvin osasi metsien pitkäjalka kierrellä passit ja luiskahti viimein vieraalle alueelle. Sieltä koira autoon ja nuotiolle makkaranpaistoon. 15,4 km tuli työmatkaa. 

Vikellä oli myös liikkuva hirvi kulunpäällä ja sekin pyyhki alueelta pois. Että sellainen päivä. 
Mutta eihän tään pitänytkään helppoa olla. 

3.11.2021 Päivitys


Uusi kuukausi on metsästäjän kalenterissa kääntynyt. Otin käden pois kantositeestä, joten voin paremmin kirjoittaa. Kun tuota olkapäätä on pakko alkaa kuntouttaa, sen verran hienosti on parantuminen edistynyt. Uskon että kova lihastreeni ennen leikkausta auttoi siihen, että käsi tuntuu vahvistuvan nopeasti. 
Hirviä on tarkoitus jahdata marraskuussa vahvasti. Tuskin pystyn vielä ampumaan, mutta onneksi porukassa on pystyviä asemiehiä. 
Rocky on 10 ikävuodestaan huolimatta toiminut kyllä todella upeasti. Hakulenkit ovat kattavia ja hirviä on löytynyt, mikäli niitä alueella on ollut. 
Ikävä vain, että koira vanhenee kuitenkin ja kun tästä taistelijasta aika jättää, on pakko jättää jäähyväiset hirvijahdille itsekin. 
Uutta koiraa emme kuulemma ota, vaikka välikysymyksen olen hallitukselle tehnyt. Se on kuitenkin yli 10 vuoden prosessi ja suunnitelmia on hieman muunlaisia, joihin koira ei tule koko vuotisena projektina kysymykseen. 
Ja toinen seikka, en varmaan tulisi koskaan saamaan enää niin hyvää koiraa, mitä Rocky on. Ja entäs sitten, jos koira ei toimisi. Minulta katkeaisi verisuoni päästä, sillä vaadin koiralta täydellisyyttä ja sitä Rocky on ollut. 
Mutta mennään nyt tämä syksy näin ja katsotaan missä kunnossa on äijä ja koira ensi syksynä. 
Tulevana viikonloppuna jälleen lähdetään omille maille jaagaamaan. Laitellaan sitten kokemuksia taas tänne, joten pysykäähän kanavalla. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti