lauantai 23. huhtikuuta 2016

Koirapaikannukseen uusia puhelimia

Akkuhirmukännykät testissä




Koiratutkakäytössä nykyisten kännyköiden suurin kompastuskivi on ollut virta. Tai paremminkin sen riittämättömyys. Sitä on koetettu parantaa akkupankeilla, mutta johdot ovat hankalia risukoissa rämmittäessä ja vedenpitävän puhelimen ominaisuus kastuu siihen liitokseen.
Sitkeän koiran kanssa touhutessa nimittäin normaalista kännykästä loppuu aivan varmasti akku juuri siinä pahimmassa paikassa.
Näin on käynyt omalla kohdalla useaan otteeseen parina viimeisenä jahtisyksynä. Koirani tahtoo olla hirvien luona lähelle vuorokautta ja hyvässäkään kännykässä ei ole virta riittänyt loppuun saakka. Toki tilannetta on yritetty parantaa lataamalla puhelinta autossa ja em. akkupankilla. Ne ovat kuitenkin vain ensiapua ja sitä oikeasti tahtoisi laitteen, joka rallattaa omillaan koko jahtipäivän ja pitempäänkin.
Nyt kuitenkin on markkinoilla sellaiset hirmut, että akkupankit saavat jäädä kotiin ja autolta uskaltaa jalkautua kauemmaksikin tunturiin. E-ville verkkokauppa myy kahta jämerää puhelinta, joissa virta riittää. Blackview 5000 ja Oukitel 10000. Jälkimmäinen on jo niin tehokas, että siitä riittää kaverin puhelimeenkin apuvirtaa. Tyyppinsä mukaan ensimmäisessä on 5000 mAh akku ja toisessa 10000 mAh akku. Ja sen kyllä huomaa, että melkoisia tykkejä ovat.

Puhelin tulille
Lähdetään purkamaan esittelyä siitä kun laitteet saapuvat kotipostiin. Kun puhelimen tilaa talvella, ei postiljoonin tarvitse leikata ruohoakaan, joten paketit saa heti käsiinsä ja pääsee laitteita rassoomaan. Ja totuudennimissä täytyy sanoa, että rassattavaa vähäksi aikaa niissä on.
Kumpikin laite tulee ilman käyttöohjekirjaa. Ehkä kätevä nettihemmo sellaiset löytäisi netistä, mutta oikeasti me suomalaiset emme mitään käyttöohjekirjoja edes lue.
Avaan nyt kuitenkin semmoisen apina-aapisen, jonka avulla minuakin tyhmempi (mistähän semmoisen löytää muualta kuin peilistä) osaisi laittaa laitteen käyttökuntoon.
Otamme käsittelyyn ensin Blackview 5000 (BV). Komeasta rasiasta paljastuu camovihreä laite ja siihen pitäisi laittaa sim kortti ja muistikortti sisään. Mutta mihin? Ei ole sivuissa reikiä, joihin kortit tunkisi. Kun puhelin on kuitenkin ilmoitettu vesitiiviiksi, niin pitääkö takakansi sittenkin avata. Ei kai, vai?
Kääntelen ja kääntelen luuria, ja heureka, löydän pienen loven johon saan kynnen tungettua väliin. Ja naks, takakansi lähtee avautumaan. Aivan kuten esim. Samsung XCover2 puhelimessa. Ratinan kanssa kansi aukeaa ja sieltä löytyy musta kumimatto suojaamassa sisuskaluja.  Vieläpä varsin tiivis sellainen.
Kumimaton alta löytyy sitten akku ja paikat muistikortille ja simkortille.
No niin, sitten laitetaan ensin muistikortti omaan lokeroonsa ja toisella yrittämällä sen saa oikeinpäin sisään. Kosketuspinta alaspäin ja kapeampi puoli vasemmalle. Se menee sisälle minkä menee ja se on siinä, uskoisin.
Simkortti onkin helpompi työntää paikoilleen, siinä on selvä tila kortille. Ja toinenkin sim kortti menisi sinne, mutta siitä en ole varma, kumminpäin se pitäisi laittaa. Siispä koetan pärjätä yhdellä simmillä.
Kumimatto asetetaan tarkasti paikoilleen ja naksutellaan takakansi kiinni. Helposti menee ja on napakasti paikoillaan. Ei mene sisään vesi, jos nyt pintavesissä snorklailee.
Oikealta sivusta puhelin laitetaan päälle, kuten varsin moni kännykkä nykyään.
Jos simkortin asetus on onnistunut, laite kysyy pin –koodin. Ja sitten alkaakin varsinainen räplyy.
Heti alkuun näyttöön tulee kielivalikko. Sieltä ajallaan tulee vastaan suomenkielellä Suomi.
Sitten alkaakin se mielenkiintoisin osuus, sillä älypuhelin ei ole mitään ilman ulkoista älyä, eli internetiä.
Jostain syystä puhelin ei automaattisesti alkanut muodostaa tai tarjota mitään nettiyhteyksiä, joten piti alkaa manuaalisesti etsiä systeemit kuntoon. Ja sehän ei ollutkaan maalaistallukalle mikään yksinkertainen juttu. Sadan yrittämiskerran jälkeen se onnistui, mutta en niitä kaikkia tässä ala käymään läpi, vaan mennään oikotietä onneen, eli siihen viimeiseen ja onnistuneeseen.
Alkunäytössä on kaksi ratasta palleron sisällä ja teksti Asetukset. Läppäähän sormella sitä, niin tulee komia rivi kaikenlaista mahdollista eteen. On wifi, bluetooth, hottentottia vaimikäseolikaan. Ensin painelet Datan käyttö ja sieltä etsit ylhäältä oman simkortin tarjoaman operaattorin. Paina Mobiilitiedonsiirto päälle ja palaa takaisin edelliselle sivulla. Sieltä löytyy sana Lisää. Aina tahtoo lisää, joten läsäytähän sitä Lisää kohtaa. Silmille livahtaa alimpana Matkapuhelinverkot. Kun sitä nasautat, tulee uutta kamaa eteen. Siellä on ylimpänä Verkkoyhteys roaming-tilassa. Nasauta varmuudenvälttämiseksi se päälle. Heti perään toiseksi alimpaa kohtaa, eli Tukiasemien nimet.
Nyt alkaa se vaikein osuus, luulisin. Oikealla ylhäällä on + ympyrän sisällä. Sitä sivauttaen pääset tilaan Muokkaa tukiasemaa. Tässä vaiheessa sinulla pitää olla edessäsi Soneran, DNA, Saunalahden tms. operaattorin sivu, jossa kerrotaan, kuinka manuaalisesti laitat asetukset kohdilleen. Esimerkkinä tässä on linkki Soneran vastaavaan. https://www.sonera.fi/asiakastuki/ohjeet/MMS--ja-internetasetukset-(Android)?id=1280.
Sieltä sitten ohjeen mukaan naputtelet oikeat sanat oikeisiin kohtiin ja oikealta ylhäältä kolmen pystypallukan kohdasta tallennat sen datan.
Nyt sinulla puhelimessasi on internet –yhteys, jos kaikki meni hyvin. Jos ei mennyt, älä ota yhteyttä operaattorisi palvelupuhelimeen. Saat kuunnella kallista musiikkia jonotusaikana. Tee kaikki uudelleen ja uudelleen, kyllä se jossain vaiheessa onnistuu. Ai niin, sulje puhelin ja käynnistä se uudelleen kun olet em. tilanteet tehnyt. Se ehkä auttaa.
Tästä eteenpäin voit toimia kuten millä tahansa Android –puhelimella. Mennä Play kauppaan ja ladata sovelluksia.
Niiden käyttö, sekä muukin räpläys jää sinun kontolle, sillä eihän sitä ihan valmiiseen pöytää pidä päästä. Kivoja räpläyshetkiä itse kullekin.
Ai miten homma toimii Oukitelissa. No siinä ei takakansi aukea muulla kuin sorkkaraudalla. Joten muistikortti ja simkortti pitää laittaa johonkin muualle. Ja kas kummaa, puhelimen takakannessa onkin neuvo, mihin tulee mikä kortti. Ja kun tarkkaan katsoo myyntipakkausta, joka on muuten upea, niin sisältä löytyy sellainen metallinen puikko. Kun sen puikon sujauttaa sivulla olevasta reiästä sisään ja nostaa, niin simkortin ja muistikortin teline tulee ulos.
Sitten alkaakin mielenkiintoinen vaihe. Mitään ohjetta ei ole, miten kortit siihen laitetaan, mutta pienellä puolen tunnin päättelyllä löytyy korteille oikea asento. Ehkä on kuitenkin parempi etten enempää neuvo, sillä se on vaikea sanallisesti kertoa, miten päin se tehdään ja saan vaan vihat niskaani kun en osannut sitä kertoa.
Ne kyllä menevät ilman väkivaltaa kohdalleen ja sitten vain teline takaisin lokeroonsa. Loppu meneekin samalla tavalla kuin Blackviewin kanssa.

Käyttökokemuksia pikaisesti
Kumpikin puhelin rallattaa siis netissä hienosti ja sovelluksia on ladattu. Ensimmäisenä Tracker ohjelma, joka tupsahti kuten pitääkin laitteeseen. Otin käyttöön ensin Oukitelin, jonka ajattelen tarjoavan todella paljon koirapaikannukseen. Iso näyttö, valtava akku, kestävä kuori, siinä muutama tärkeä ominaisuus.
Siispä ryhdyin testaamaan akkukapasiteettia ja laitoin koirapannan päälle. Täysitehot päälle ja kännykässä oman paikan päivitys nopeimmalle. Näyttö päälle ja sitten vain akkua kuluttamaan. Siinä sivussa latailin uusia sovelluksia, soittelin ja vastaanotin puheluita. Napsin valokuvia ja räpläsin puhelinta niin kuin kuka tahansa pikkupoika uuden laitteen saadessaan. Koetin siis kuluttaa virtaa kaikella mahdollisella tavalla.
Meni päivä ja tuli ilta. Jätin puhelimen seuraamaan koirapantaa ja seuraavana aamuna jatkoi räpellystä. Tuli ilta ja koirapannasta alkoi olla akku finaalissa. Kännykästäkin oli mennyt tässä ajassa peräti 27 % akkukapasiteetista. Käytin puhelinta taas normaalisti eli roikuin aamusta iltaan facessa ja muutenkin netissä. Soiteltiin ja vastaanotettiin puheluita, pitkiäkin turinoita kavereiden kanssa. Nyt on neljäs päivä menossa tätä kirjoittaessa ja akkua on jäljellä 50%. Kun katsoo Asetuksista Akku kohtaa, niin se grafiikka kertoo että tällä menolla kaksi päivää kestäisi akku vielä käyttöä.
Joten melkoisen pitkään pitäisi esim. koirapannan kestää päällä, että alkaisi puhelimesta akku hyytyä.
Sen verran puolta pienemmällä akkukapasiteetilla oleva BV on puolitoista vuorokautta ollut päällä ja käytetty monella tavalla (ei koirapaikannusta) ja akkua on jäljellä 73%. Joten näkisin että silläkin päivystää kevyesti yhden koirapannan ajan koiraa ilman välilatauksia.
Yhteenvetona voisi molemmista sanoa sen että akun suhteen ei ongelmia jahtipäivinä tule. Tracker ohjelma pyörii erinomaisesti ja nopeasti. Netti rallattaa myös nätisti ja tehoja tuntuu riittävän sen mitä normikäyttäjä haluaa. Iso näyttö kummassakin on plussaa. Hinta/laatusuhde on erinomainen (ks. linkit puhelimiin). Puhelimet tuntuvat kestävänoloisilta, syksyn koekäytöt tositoimissa kertovat sitten lisää.
BV camoväritys lienee metsästäjien mieleen ja samoin vedenpitävyys. Oukitel on taas äijien puhelin, jämerä, sellainen rekkamiesten järkäle.
Kumpaakaan puhelinta ei tulla näkemään kovakaulusheppujen rintataskuissa (ne kulkisivat kallellaan), eikä nuorison pippaloissa perstaskussa. Nämä ovat työkaluja tosijätkille ja –muijille.
Jos pitäisi jotain negatiivista sanoa, niin juurikin tuo paino varsinkin Oukitelissa. Mutta jos voimat eivät riitä kantamaan tätä puhelinta, silloin pitää ostaa joku iipone, jolla metsästäjä taas ei tee mitään. Nämä ovat valintakysymyksiä siis käyttötarkoituksen mukaan.


Kameroiden testausta
Kummassakin luvataan olevan huippulaadukas kamera. Tein pikaisen testin ottamalla satunnaisesti kuvia ja täytyy sanoa, että metsästysmuistot saa erinomaisesti talteen. Kikkailemalla varmasti vieläkin paremmin, mutta sen jätän sitten jokaisen omalle tahdolle. Mutta tässä hieman otoksia.
Fasaanista otettu kuva Oukitel 100000


Fasaanista otettu kuva BV5000


Nämä kolme ylläolevaa kuvaa on otettu BV5000 

Nämä kaksi kuvaa on otettu Oukitel 10000
Tämä kameratesti antaa vain suuntia. Riittävän laadukkaita kuvia näillä kummallakin tulee. Kunhan sattuu sopiva tilanne, otamme videokuvaa ja lisätään sitä tänne myöskin. 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti