Giant Mekong Catfish vs. barramundi

Kuva: Jaakko Matikainen

Tammikuussa 2017 tein poikkitieteellisen, tutkivaan journalismiin perustuvan testin Thaimaassa. Kalastin päivän uudella Bung Sam Ran järvellä Bangkokin lähellä sekä kaksi päivää yhdellä monista barramundikohteista, joita Thaimaassa on tarjolla.
Testin tarkoituksena oli miettiä, kumpi kaloista on vaikeampi, vahvempi ja mielekkäämpi kalastettava. Vai onko noissa mitään eroja?

Bangkokin tunnetuin kalapaikka lienee Bung Sam Ran järvi. Vuoden 2017 kevääseen kalastuskeidas toimi ”vanhassa” paikassa kymmeniä vuosia, josta vuokrasopimus loppui ja nythän sen lammen kohdalla onkin jo asuintaloja. Tuolloin vuosi sitten keväällä vierailin viimeisinä päivinä vanhassa paikassa ja silloin kalastus oli oikeaa suoltojuhlaa. Kovassa helteessä käydyt taistelut 50 kg kahtapuolta olevien Giant Mekong Catfishien (GMC) kanssa alkoi loppupäivästä tuntua jo selkärangassa.
Tuolloin paikan yrittäjä Nicholas Edward Mounce ”Eddy” kertoi uuden kalastuskeskuksen avautuvan vuoden 2017 aikana ja kalankokoa on saatu kasvatettua melkoisesti. Myös kalalajien kirjoa on parannettu uuteen paikkaan, joten nyt on noin 40 kalalajista mahdollisuus saada joku tarttumaan koukkuun aikaisempaa paremmin.
Tuolloin keväällä sovimme Eddyn kanssa testireissusta talven 2018 aikana uuteen kohteeseen ja sehän toteutui heti tammikuun alussa.  Samalla Eddy tarjosi mahdollisuutta kalastaa barramundia yhdellä istutuslammista ja tietenkin haasteellinen barramundi kiehtoi sen verran, että löimme lukkoon pari kalastuspäivää samalle reissulle. Mietin myös juttua ajatellen, mitä näistä kahdesta erilaisesta kalastuskohteesta voisi kertoa muutakin kuin sen, että nyt tarttui kala kiinni, se väsyteltiin, kuvattiin ja päästettiin pois. Ja sitä noin parin sivun verran. Siksi tämä artikkeli onkin eräänlainen vertailu kahdesta erilaisesta kalastustyylistä, kahden aivan erilaisen kalan suhteen.
Lähdetään tutkimaan, kumpi on kampi ja mistä veivataan.


Bung Sam Ran järven jättiläiset
Uusi BSR on toiminut vajaan vuoden ja kalastuskeskuksen seinille on ilmestynyt kuvia mahtavista jättiläisistä. GMC voi kasvaa siinä parinsadan kilon painoiseksi ja uudesta paikasta on jo yli satakiloisia käytetty kuvattavana.
Näin ollen odotukset saada erittäin iso GMC olivat erittäin korkealla, kun aamuruuhkassa istuimme taksissa matkalla kalapaikalle. Bangkokissa kaikkialle kestää matka sen tunnin vähintään. Sen verran liikennettä aamullakin on, ettei keskinopeus pääse kovin huimaksi. Meidän hotellista matkaa kalapaikkaan oli noin 40 km.
BSR järvellä on reilut parikymmentä kalastusmajaa, jossa on makuutilat, pöydät ja tuolit, jääkaappi ja tuulettimet. Kalamajat ovat ikään kuin mökkejä, joissa yksi seinä on avoin järvelle, josta terassilta kalastus tapahtuu. Yhdessä mökissä yleensä on kaksi kalastajaa, kummallakin oma virveli käytössä.
Lisäksi on useita katettuja kalastusaitioita, joissa voi kalastaa myös omatoimisesti. 
Kalastus tapahtuu syöttionkia käyttäen. Kalalajista riippuen, joko riisisyöttejä tai kalanpalasia laitetaan tarjolle. GMC on puhtaasti riisinsyöjä, eli sitä kalastetaan isolla mäskipallolla, johon on salakavalasti piilotettu yksihaarakoukku. Kalan kokoon nähden koukku on erittäin pieni, mutta kun kalat on tarkoitettu vapautettavaksi väsytyksen jälkeen, pieni koukku ei vahingoita kalan napakkaa leukaa liikaa.
Mäskisyöttiin voi ottaa myös Siam Carp, joka voi kasvaa sinne sataan kiloon saakka myöskin. Myös muita mäskiin ottavia on järvessä ja niitä välillä tärähtää koukkuun kiinni.
Nyrkinkokoinen mäskipallo viskataan mahdollisimman kauas terassista ja koho pitää syöttimöykyn määrätyssä syvyydessä. Kun kala tarttuu kiinni, sen näkee kohon säväkästä sukelluksesta ja siimaa alkaa kadota terassilla makaavasta virvelistä melkoisella vauhdilla. Siksi haspelikelasta on muistettava jättää sanka auki, muuten sujahtaa koko laite melkoisen hätäseen järveen.
Mäskiä kuluu päivän aikana helposti se 30 kg, sillä ei todellakaan joka heitto tuo saalista. Isoksi kalaksi GMC osaa nyppiä syöttiä melkoisen herkästi. Kohosta näkee hyvin, kuinka kalat riipivät mäskiä suihinsa. Vastaisku on osattava räväyttää juuri oikeaan aikaan. Sitä varten on opas, joka kertoo milloin vastaisku tehdään, jos itse ei ossoo.  Opas myös tekee mäskin, syötittää ja heittää syötin pyytämään. Saa sen itsekin tehdä, jos tahtoo värkätä. Usein olen itse rakentanut koko setin ja heittänyt syötin pyyntiin. Pääsee vähän osallistumaan kalastukseen väsytyksen lisäksi.
Kun GMC sitten tarttuu koukkuun, siimaa viedään melkoisella viuhinalla pitkin ja poikin järveä. Linkin videolta näkee parhaiten kalanvoiman, sitä on turha ryhtyä kuvailemaan. Sen verran voin sanoa, että sivut ovat kipeinä päivän jälkeen ja jämäkkä hieronta, 300 bathia, on poikaa.
Tiukasti vääntämällä kalat lopulta tulevat siihen terassin eteen, mutta peli ei ole vielä voitettu. Painavat möllit vääntävät ja kääntävät koko massallaan ja huikea lopputaistelu kruunaa koko tärpin.
Kalalle ei pidä antaa hetkeäkään huilaustaukoa, sillä pitkittää vain omaa kärsimystään. Nopea ja vahva vääntö on kalastajan puolella, sillä kovassa helteessä iso kala pitkässä juoksussa imaisee kalastajalta mehut melkoisen herkästi.

Päivä kalassa
Oma kalastuspäivämme valkeni hieman tuulisena ja sanoisinko, vähän viileänä. Lämpötila heti aamusta oli vain +25 astetta ja pieni tuuli piti tiukasti paidan päällä. Tuuli vaikutti myös kalastukseen, sillä kelluvat syötit kulkivat varsin nopeasti myötätuuleen ja opas sai koko ajan kelata syöttejä sisään, rakentaa uudet mäskipallot ja nakkoa syöttejä pyyntiin.
Onneksi tuuli ei pahemmin haitannut kalojen aktiivisuutta, vaikka viileän yön jälkeen vesikin oli jäähtynyt joitain asteita. GMC on lämpöä rakastava kala ja aktivoituu kun vesi on riittävän lämmintä.
Kai vesi kuitenkin oli tarpeeksi lämmintä, sillä Joonas pääsi varsin pian tosi toimiin. Päivä alkoi kivasti pienehköllä kalalla, mutta kalat alkoivat päivän aikana kasvaa kivasti kokoa. Tuntui että aamupäivästä syötteihin iskivät sellaiset 20-30 kg pienokaiset ja iltapäivästä sitten astetta isommat.
Joonaksen suurin kala painoi 35 kg ja se pisti miehen melkoisen koville. Kun Joonaksen aikaisempi ennätyskala oli kotimainen hauki, 8 kg luokassa, niin enkat paukkuivat jokaisella kalalla ohi entisen melkoisen ketterästi.
Kuvaajamme Jaakko pääsi myös väsyttämään ennätyskalansa, joten kolmikon reissu oli onnistunut todella hyvin.
Meillä päivän suurimmaksi jäi allekirjoittaneen väsyttelemä, noin 40 kg GMC. Naapurimökissä kalastajat kiskoivat laiturille vähintään 60 kiloisen, ellei isommankin. Semmoista mekin toivoimme, mutta eipäs ollut tuurit kohdallaan meidän mökissä.
Kuitenkin pääsimme vääntämään kuvattavaksi 12 kalaa, joista yksi oli Siam Carp, sellainen kymppikilon yksilö. Siimakatkotuksia tuli muutamia ja samoin karanneita, joten loppuun 20 kalatapahtumaa oli päivän saldo.

Kuva: Jaakko Matikainen

Kuva: Jaakko Matikainen

Kuva: Jaakko Matikainen

Giant Mekong Catfish
Listataan tähän Bung San Ram järven kalastus ja lähdetään sitten barramundeja pyytämään.
BSR järvi on täyden palvelun kalastuskeidas. Päivän kalastukseen kuuluu opas, kalastusvälineet, kuljetus hotellilta kalapaikkaan ja takaisin, lounas. Lisäksi kalastuskeskuksessa on kauppa ja ravintola, kalastusvälinekauppa ja matkamuistomyymälä.
Alue on siisti ja liikkuminen helppoa. Järvi on iso ja erittäin syvä. Kaloille riittää elintilaa kasvaa ennätysmittoihin ja sitähän ne tekevät. Kalastajien syöttien napostelu on lihottavaa puuhaa ja vaikka välillä kalat joutuvat harrastamaan voimaliikuntaa kalastajaa vastaan, se vaan kasvattaa lihasmassaa.
Itse kalastus on helppoa ja rentouttavaa. Jos ei vain tarvitsisi väsytellä jatkuvasti noita lihaskimppuja. Silloin se rentous alkaa maistua pakkopullalta kun kymmenettä kalaa alkaa hinata kohti laituria. Mutta siitäkin pitää osata nauttia, päivän se kidutus vain kestää. Ensimmäinen päivä se hirressäkin on inhottavin.

Tässä video New Bungsamranin kalastusreissusta. Juttu jatkuu videon alapuolella.

BSR järven kalastuksesta nauttii parhaiten kun lataa jääkaapin täyteen juomaa, naposteltavaa ja antaa auringon porottaa kehoa ruskeammaksi. Väsyttelee kalan silloin, toisen tällöin ja nauttii lomasta. Hyvän kaverin kanssa pieni kalastuskisa voi olla paikallaan, vaikka itse ei paljoa saaliin kokoon voi vaikuttaa. Se toisaalta onkin jännä seurata, kumpi päivän aikana saa isomman tai kumman vartiovuorolla vapa taipuu.
BSR järvi sopii myös liikuntaesteisille, jarrut kannattaa laittaa lukkoon pyörätuolista jos ei tahdo harrastaa pyörätuolivesihiihtoa kalan perässä. Mutta liikkuminen on alueella helppoa.
Mökit suojaavat tarvittaessa pahimmalta porotukselta ja mikäli väsyttää, parisänky tarjoaa pienet unet. Itsekin sitä kokeilin ja pitkään piti Jaakon herätellä väsyttämään kalaa.
Mielenkiintoa piti yllä koko päivän valtavat molskahdukset, joita järven runsaslukuinen kalakanta esitti tyyntyvällä pinnalla.
Iltapäivällä tuuli oli kadonnut  tyystin ja paidankin uskalsi ottaa pois päältä. Joskin muutaman tunnin päästä oli paita laitettava uudestaan päälle, ettei nahka olisi palanut aivan karrelle.
Kaikkiaan BSR järvi soveltuu vaihtoehtoisena paikkana rannalla makailulle. Tuollakin pystyi makailemaan ja ottamaan aurinkoa ja vähän väliä tapahtunut aktiviteetti piti muuten intoa yllä.
Aktiivilomailua kyllä selvästi.

Kuva: Jaakko Matikainen

Barramundi Pond
Ruuhkassa reilu tunti johonkin suuntaan sijaitsee iso kalankasvatusalue, jossa on peltoalueille kaivettu kymmenittäin ellei sadoittain kala-altaita. Niissä kasvatetaan tilapiaa ja barramundia. Väkirikas kansa tarvitsee ruokaa ja meri ei pysty tuottamaan enää niitä määriä kalaa, mitä ihmiset söisivät. Siksi nopeasti kasvavaa kalaa, kuten barramundi, kasvatetaan laajoissa lammikoissa.
Näihin muutamiin lampiin on järjestetty mahdollisuus kalastaa tuota isokokoista dynamiittipötköä aktiivivälinein. Eli täysin poikkeava kalastuspäivä oli tiedossa Bung San Ram järveä ajatellen.
Muutama vuosi sitten yhdellä Thaimaan kalastusreissulla tuli käytyä eräällä barramundipaikalla ja tuolloiset muistikuvat olivat tanakasti mielessä. Räjähtävä tärppi, kala ilmaan ja hurja taistelu.
Barramundi voi kasvaa jopa 60 kiloiseksi, mutta näissä istutusvesissä kalojen koko vaihtelee muutamasta kilosta yli kymmeneen kiloon.
Barramundipaikassa meille oli järjestetty pöytäryhmä, nojatuolit ja aurinkovarjot. Muuta suojaa ei  porottavalta auringolta ollut, emmekä kyllä sitä kaivanneet. Annoimme värin tulla pintaan ja nautimme lämmöstä, kun samaan aikaan Suomessa ihmiset taapersivat metrisessä hangessa. Se ajatus auttoi kummasti kestämään sen helteen.
BP on puhtaasti aktiivikalastuspaikka. Kevyen luokan haspelipaketeilla heitettiin pääosin poppereita ja matalauintisia vaappuja keskelle lampea ja sitten räjähti!
Siimana oli tietenkin kuitusiima ja perukkeena paksua monofilia. Silti peruke piti vaihtaa muutaman kalan jälkeen, sen verran pahasti kalojen suut ja kyljet raapivat monofilia rikki.
Ideana oli poppereilla matkia sammakoita, mitä barramundit noissa lammissa luontaisesti syövät. Heitto keskelle lampea ja vetäisy vavalla. Odotus ja uusi vetäisy ja siimaa sisään. Popperi piti saada uimaan kuten sammakko. Ja kun kala otti kiinni, vedenpinnassa räjähti kuin vedenalainen pommi olisi posahtanut. Vastaiskun piti tulla räväkästi että koukut uppoaisivat luiseen leukaan.
Aina ja ihan joka toisellakaan kerralla vastaisku ei syystä tai toisesta onnistunut, sillä kahden päivän 93 rannalla käytetystä kalasta huolimatta, enemmän meiltä pääsi varmasti irti tai jäi räjähtävää posahdukseen.

Tässä video Barramundi Pondin kalastusreissusta. Juttu jatkuu videon alapuolella.  

Uitimme myös vaappuja ja niiden suhteen värillä oli vähemmän merkitystä kuin popperilla. Kunhan vaapussa oli välkkyvät kyljet ja ruminaa rungossa, niin tärppi oli raju. Ehkä sinihopea ja valkopinkki olivat väreinä hieman muita parempia.
Poppereissa pelasi enemmän keltavihreä ja punakeltainen. Muutamia poppereita sai viskoa vaikka kuinka, ei mitään, mutta kun vaihtoi väriä, niin vedenpinta räjähti tuhansiin pisaroihin.
BP vesi on varsin sameaa, sellaista savenväristä. Varmaan johtuu siitä, että paikat ovat kaivettu savipeltoihin. Nytkin siellä kaivettiin lähistöllä kaivureilla lisää istutusaltaita, kalaa ilmeisesti kansa tarvitsi lisää.
Siksi vieheiden piti näkyä ja kuulua. Pinnalla roiskiva popperi näkyi ja kuului hyvin, samoin räminäkuulilla varustettu vaappu pinnan alla.
Kelausnopeus vaikutti jonkin verran kalan halukkuuteen iskeä. Nykivä, epäsäännöllinen kelaus laittoi vieheen uimaan hienosti ja silloin räsähti. Usein kala otti myös kun viehe tipahti veteen. Ilmeisesti viehe putosi suoraan kalansuuhun.
Mainitsin jo vastaiskusta ja linkistä nähdään parhaiten kuinka vastaisku pitää tehdä. Räväkästi ja vahvasti.
Kun kala sitten tarttui kiinni, se oli melkoisen varmasti heti ilmassa. Ja niitä pomppuja riitti. Suurin osa kaloista irtosikin juuri hypyssä.
Koukut vieheissä joutuvat koville, samoin koukkurenkaat. Aika monesta Suomesta roudaamastani vaapusta katkesi koukkuja tai koukkurenkaita. Hauelle tehdyt vaaput ovat loppupelissä vähän hentoisia em. osien suhteen.
Jonkun kerran kuitusiima paukahti poikki, vaikka kalojen painot liikkuivat 4 – 10 kilon tietämissä. Muutama +10 barramundi saatiin. Ja tuommoinen dynamiittipötkö räjähtäessään pistää kalavehkeet lujille.

Kuva: Jaakko Matikainen

Kuva: Jaakko Matikainen

Päivä kalassa
Kalastimme kaksi päivää samalla lammella, mutta käydään läpi vaikka ensimmäisen päivän tapahtumia. Thaimaan säätilassa oli tapahtunut välipäivän jälkeen muutos lämpimämpään suuntaan. Heti aamusta ilmastoidusta autosta kalapaikalle tultua sai riisua paidan pois. Aurinko porotti siniseltä taivaalta ja tuulta ei ollut yhtään. Oli tulossa varsin helteinen päivä, mutta kuinka helteinen, sitä emme osanneet arvata.
Joonaksen kanssa saimme kevyen luokan haspelivehkeet  ja opas suositteli poppereita siimanpäähän. Minulla oli jonkinlainen viehevalikoima mukana, pääasiassa vaappuja, mutta oppaalta löytyi popperit kummallekin siimaan.
Ja sitten vain popsuttelemaan ja odottamaan ensimmäistä tärppiä. Jota ei kauan tarvinnut odotella, muutama heitto ja vesi räjähti tuhansiin pisaroihin. 
Ja siitä alkoi mieletön tykitys läpi päivän.
Kun kuvasimme linkin videota, niin kolme peräkkäistä heittoa antoi kalan minulle. Ja samalla sivussa Joonas väsytteli omaa kalaansa. Ja sitä rataa mentiin tunti tunnilta.
Kun välillä huilailin varjossa, niin kuvaajamme Jaakko kepitti myös itselleen barramundipisteen. Tai useammankin.
Tuntui että kalat ottivat koko ajan. Aivan pieniä taukoja oli jossain välissä päivää, mutta ei kovin montaa tyhjää heittoa tarvinnut tehdä. Ja mitä pitemmälle helteinen päivä eteni, sitä ahneemmin kalat iskivät kiinni. Eli oppaan neuvo oli oikea, kun vesi lämpiää, kalat aktivoituvat. Ja varsinkin isommat, sillä useita kympin luokkaa olevia saimme punnittua iltapäivän aikana.
Merkillepantavaa oli, että kun vieheen sai lentämään riittävän pitkälle (keskellä olevan penkan taakse), niin tärppi tuli heti syvänteen päällä ja jos ei tullut, niin penkan ohitettuaan rannanpuolella oleva syvänne tarjosi toisen rysäyksen.
Oikeastaan oli sama mihin kohtaan muuten lampea vieheen heitti, tärppi tuli melkoisen nopeasti. Usein se oli jumalaton posahdus ja irti tai sitten karmea mulahdus kun kala pyörähti vieheen luona.
Se antoi virtaa heittää aina uudelleen, vaikka kyljet ja käsivarret huusivat jo hoosiannaa.  Pelkän ranteen ja käsivarren varassa kun kalojen väsyttäminen oli, se alkoi iltapäivästä tosissaan tuntua.
Mutta huippupäivä kaikesta kivusta ja tuskasta huolimatta oli. 46 barramundia käytettiin rannalla ja suuri oli se määrä, joita ei käytetty.
jk. seuraavana päivänä saldoksi tuli 47 barramundia ja sain vielä yhden melkoisen ison tilapia. Varmaan toistakiloinen hyvänmatkaa. Sen opas nappasi kylmälaukkuun, sillä tilapia on erittäin herkullinen ruokakala.

Kuva: Jaakko Matikainen

Kuva: Jaakko Matikainen

Barramundi
Huima taistelija, joka syö lihaa ja kalaa. On siis petokala ja melkoisen ahmatin maineessa. Tuntuu että barralla on aina nälkä.
Meidän kalastuspäivänä aamusta kalanhoitaja ruokki barramundeja kalanpalasilla ja ruokinta-altaassa, joka on kalastusaltaasta verkolla eristetty alue, mutta johon kalat pääsevät verkon alta uimaan, kävi melkoinen kuhina kun useita kymmeniä kiloja apetta kaloille mätettiin. Ja kun ruokinta oli päättynyt, kalat uivat takaisin isoon tilaan ja kun syönyt barra nappasi vieheeseen, äsken syödyt kalanpalaset vain lentelivät muille syötäviksi barran hyppiessä siimanpäässä.
Barramundi väijyy saalista penkkojenreunoilla ja meidänkin kalastuslammessa oli keskellä penkka ja sen molemminpuolin syvänne. Kun viehe tuli penkanreunalle, niin isku rävähti tulisena. Barra hyökkää valtavalla raivolla saaliin kimppuun ja hotaisee eineen suuhunsa. Vain nopeat saavat ruokaa –tyyliin siellä touhutaan.
Kyseisessä lammessa kalat olivat varsin kookkaita, sellaisia 8-10 kg luokkaa kaloista oli suurin osa. Muutama alle 4 kilon kala saatiin ja iltapäivää kohti kalankoko kasvoi. Opas kertoi että kun aurinko lämmittää vettä, aktivoituvat isommat kalat. Ja näin siinä todella kävi, sillä +10 kg saatiin rikki kumpanakin päivänä iltapäivästä.
Barramundi Pond sopii aktiivikalastusta ihannoivalle. Heittoja ja heittoja, satoja tai tuhansia. Karmeita väsytyksiä polttavan auringon alla. Aurinkorasvaa iholle ja hattua tiukemmin suojaamaan pääkakkaraa. Vapakäden kramppeja ja ranteen turpoamista. Kylkilihojen kipeytymistä ja olkapäiden tulehtumista. Kaikkea tätä tuskaa on barramundikalastus, mutta onhan se sen arvoista.
Lisäksi aurinko ei anna yhtään armoa. Päivävarjon alla voi käydä vähän suojassa, mutta siellä ei pitkään malta olla, varsinkin kun kalakaveri kiskoo koko ajan kalaa.
Ja sen kalastuksen vuoksi barramundilampi on käymisen arvoinen paikka.
Se barran tulinen tärppi on jotain aivan ihmeellistä. Ei Suomessa millään kalalla samanlaista voi kokea. Jos vavasta ei pidä kunnolla kiinni, voi kalustolle sanoa heipat. Vapa lähtee nimittäin sekunnin murto-osassa lentoon huonon otteen johdosta.
Barramundikalastus on aktiivilomailua parhaimmillaan. Aika kuluu kuin siivillä ja kalastusta ei malttaisi kivusta ja tuskasta huolimatta lopettaa.
Ehdottomasti kokeilemisenarvoinen kalastuspaikka, jonne lähden kyllä vielä uudelleen ja monta kertaa.  Nyt vielä on tiedossa, mitä poppereita ja vaappuja ne syövät.

Kuva: Jaakko Matikainen

Kuva: Jaakko Matikainen

Kumpi oli siis kampi?
Helppoahan kalastus Bangkokissa oli. Helpompaa kuin heinänteko. BSR järvellä kalastus oli sinänsä helppoa, että odotettiin vain että kala syö syötin ja tarttuu koukkuun. Mutta sitten alkoikin vaikeudet, sillä kookkaat kalat eivät kovinkaan helposti tule kuvattavaksi.
Kuitenkaan jokainen syöttiä nypläävä kala ei tartu koukkuun, joten siinä tulee jonkin verran vaikeusastetta. Johon ei asiakas voi vaikuttaa mitenkään. Opas tekee työnsä kaiken taitonsa mukaan ja osaa virittää syötin juuri oikeaan syvyyteen. Jos ei osaa, ei tule kalaa.
Mutta rentoa kalastusmuotoa etsivälle BSR järvi on passeli paikka. Kyllä sen muutaman kalan väännön kestää päivän aikana ja onhan sitten hyvä syy lähteä hierontaan ja rentoutumaan iltaelämään.
Barramundi Pond vaatii kalastajalta paljon enemmän. Heittoja ja heittoja. Tosin tyhjiä heittoja ei kauheasti tarvitse tehdä, joten kalansaanti on BSR järveä helpompaa. Myös taistelut kalojen kanssa ovat lyhyempiä, mutta kuitenkin tiukkaa vääntöä. Kevyillä haspelivälineillä tiukka vääntäminen käy käsivarsiin ja ranteisiin. No sitä voi säädellä heittojen määrällä. Jos tulee liikaa kalaa, menee istumaan virvokkeiden ääreen varjon alle.
Joten kummassakin paikassa on paljon plussia ja jos runsas kalasaalis ja tiukat taistelut ovat miinuksia, niin niitäkin löytyy silloin. Menkää kalaan, sillä se selviää.

https://verkkolehti.jahdissakalassa.fi/en_US/11870/175972/kalastusta_thaimaassa_1.html