Lohikesä 2020

Väylän lohikesä alkoi tulvassa

Olen saapunut Pelloon. Tuttuun paikkaan laitoin vaunun, mutta en kovin kiinteästi. Nimittäin on pelko, että vesi nousee tähän vaunukentälle ja peittää alleen koko campingalueen. Nyt on vesi noin 2 metriä alle tämän kentän ja yli 2 metriä on tulvanousun ennuste. Pelkäämme siis pahinta ja toivomme parasta. 

Tervasin veneen ja sitten olen Aimolle ollut apuheikkinä. Mm. laiturin purin ja teemme siitä kevyemmän version liikutella. Kun tuo vesiraja liikkuu kesän aikana melkoisesti. 

SMK Camping Pello avaa ovensa 1.6 ja täällä on majoitusta moneen makuun. Paikkoja siistitään ja mikä luksuksessa menetetään, se ystävällisellä palvelulla paikataan. Jos minun naama, kuten olen kuullut, ei miellytä, niin vaununi on niin syrjässä, ettei minua tarvitse nähdä. Ja voihan sitä vetää kalahatun sen verran syvemmälle, ettei rantaan kulkiessaan tarvitse tervehtiä edes ketään. Sitä ei suomalaiselle tarvitse opettaa, sitä tervehtimättömyyttä. Se on imetty äidinmaidosta. Suupielet alaspäin suomalainen menee vaikka vastatuuleen, mutta perkele, ei kättä nosteta ja huomenta sanota. Joten ei huolta, tervehtimään emme täällä pakota, vaikka itse tervehdimme kaikkia kuitenkin. Eikä se maksa ylimääräistä, tulee kaupantekijäisinä. 

Lohta tulee vai tuleeko?

Kiirettä lohensoutuun ei näillä näkymillä ole. Odotettu tulvahuippu pitäisi olla 7.6 ja siitä vesi lähtee laskuun. Jos siis ennusteet pitää kutinsa. Mutta ei nuolaista liian aikaisin, eikä lasketa veneitä tulvan riepoltaviksi. Voipi se lohikin olla alkuun tiukassa onkia nuoaan väljästä liemestä. Ja kun noita roskia kulkee melkoista hulinaa jokea alas. 

Tänä kesänä toimin Puijari -vaapun testaajana. Olen kehittänyt useita värejä lohelle ja tarkoitus on koettaa saada lohia osumaan myös noihin testivaappuihin. Uinnit ovat rakennettu sellaisiksi, ettei siitä pitäisi homman jäädä kiinni.

Uutta kirjaa pukkaa

Tänä vuonna on tarkoitus aloittaa kirjoittamaan lohikirjaa Väylältä, eli siis Tornionjoelta. Kalastustarinoiden sekaan laitetaan kalastusvinkkejä ja pidetään lohipäiväkirjaa. Paljastamme kaiken mahdollisen ja osan mahdottomuudesta. Toivottavasti ehdimme saada kirjan valmiiksi joulumarkkinoille. 

Näillä kuvioilla nyt mennään, terveiset asuntovaunukesäpellolaiselta, kireitä siimoja, ei ilmeitä. jk. ja tulkaa turisemaan vaunulle. Lähtökahvit aina on vieraille keitetty.

Päivityskuvat to 28.5.2020

Pe 29.5.2020

Nyt ei ole enää paljoa nousuvaraa. 80 cm ja sitten on vesi tässä vaunukentällä. Eilisestä illasta tähän aamuun vesi noussut 20 cm.

Huima haaste pyörii netissä

Puijari -vaaput on laittanut Tornionjoen lohenkalastus -faceen arvauskilpailun Hartsan suurimmasta lohesta tälle kesälle. Arvauksia on tullut satamäärin ja seassa myös vompattien lässytyksiä. Siellä etäviisaat ovat ennustaneet etten saa yhtään lohta.
Vuodesta 1992 alkaneen lohiuran aikana ei ole yhtään lohetonta kesää osunut kohdalleni. Joten ei osu nytkään. Ja painona tälle, muutamien sanonnan mukaan uholle, laitan kunnon panoksen. Lopetan lohenkalastuksen, annan kaikki kalastusvälineet, veneen ja moottorin hinnan ja noin 1.500 lohiviehettä jollekin facen kommentoijalle. Minun ei tarvitse omista tekemisistä koskaan uhota. Minä teen ja sillä selvä.
Puijari oli luvannut oikean vastauksen antaneelle hienon vaappupalkinnon ja naurattaa, että nämä 0 kalaa arvanneet ovat pelanneet heti itsensä pihalle. No jokainen taapeloi tavallaan. Osalle ei riitä edes lautoja. 

Lisäksi tämä tuleva kirja on arvosteltu jo täydeksi paskaksi, ennen kuin siitä on sivuakaan julkaistu. Se jos mikä on taattua etäviisautta.
Ja yksi asia, mikä on hauskaa, niin nämä meikäläisen dissaajat ja vastustaja lukevat kuitenkin ensimmäisten joukossa kaikki päivitykseni. Sitä kutsutaan muuten masokismiksi. Vaikka kuinka meikäläisen tekemiset ahdistaa, kivistää rintaa, niin juoksujalkaa on päästävä näkemään, mitä se nyt oikein kirjoittaa tai tekee. Toki sitten paheksutaan isoon ääneen, olipa asiani mikä tahansa. Ikävä kyllä, maailmassa tuntuu olevan näillekin tilaa.

Nousu pysähtyi 30.5.2020

Vaara ei ole suinkaan ohi, vaikka eilisestä tähän aamuun vesi ei olekaan noussut. Pari yötä on ollut kylmää ja päivälläkin vähän viileää. Nyt lämpiää ilma ja uskomus on, että ruminalla alkaa nousta vedenpinta. 

Olemme kämppärillä nostaneet mökkejä ylös, ettei niistä tule asuntolaivoja. Seuraava viikko näyttää paljolti, kuinka ylös vesi oikeasti nousee. 

Kalastuksen aloittaminen ei ole tällä hetkellä kovinkaan akuutti. Antaa veden kääntyä laskusuuntaan ja reilusti, ehkä sitten jossain 10 päivän paikkeilla kesäkuussa voisi jopa kokeilla soutua. Seurataan tilannetta täällä.

Vesi laskee 31.5.2020

Yllättävästi vesi kääntyi laskuun. Oliko suurtulva siinä? Tuskin, ehkä joki vetää vain henkeä ja tänään alkava hellejakso voi kohottaa vedenpinnan uusiin lukemiin. Toivottavasti näin ei ole, mutta seurataan tilannetta jatkuvasti. 

Lohenkalastus alkaisi huomenna maanantaina klo 19.00, mutta tuskin Pellon korkeudella kukaan viitsii tuohon veteen lähteä soutamaan. Itse en ainakaan aloita soutuhommia tulvavedessä, vaan odotan rauhassa vedenlaskua. Samalla se roskaisuus joessa helpottuu.
Pellon SMK Campingilla olemme nostaneet lomamökkejä kuitenkin varmuuden vuoksi, sillä jos ennustetu tulva toteutuu, vesi nousee mökkien luokse ja vanhassa korkeudessaan olevat mökit uisivat veden vallassa.
Aluetta on siivottu myöskin voimien mukaan. Tarkoituksena on päästä avaamaan alue matkailijoille ja kalastajille heti kun tulvatilanne sallii.
Kävin iltapäivästä rannassa jälleen ja vedenlasku jatkuu vain. Mielenkiintoista kaikkiaan. Lohia ei ole näkynyt pintovan joella.

Roskia ja puunrunkoja alkaa kertyä rannoille. On melkoinen puhdistus vielä edessä.