Eskimofoliot ja Kreolilainen riisi

Idea tällä kirjoitukselle lähti siitä, että ajattelin ruveta valmistamaan ruokaa nimeltä kreolilainen riisi. Ensiksi kävin tietysti ostamassa tarvittavat raaka-aineet tätä varten ja sitten tuli mieleen se uunipellin pesemisurakka, joka on aina tämän ruoanvalmistuksen jälkeen ollut edessä. Kiinnostus tätä ruokaa kohtaan alkoi hiipumaan, kun öljyisen uunipellin hankaaminen ei jotenkin kiinnostanut. Ryhdyin pohtimaan ratkaisua ja mieleeni tuli folio, mutta ei sekään oikein toimisi, kun normaali folio on liian pieni uunipellille eli ruokaa tulisi aivan liian vähän. Sitten jos niitä laittaa kaksi vierekkäin, niin pellin pesuhommat on silti edessä. Sitten muistinkin, että minulla oli avaamaton paketti Vahvaa Eskimofoliota ja se on leveydeltään juuri sopiva uunipellille. Normaalia vahvempi rakenne oli vain plussaa, kun ruokaa joutuu yhtenään hämmentämään. Repäisin Vahvaa Eskimofoliota reilun pellin mittaisen pätkän ja rupesin rakentelemaan ruokaa seuraavan reseptin mukaan. Huomiona, että en todellakaan ole ammattikokki, vaan tykkään valmistaa ruokaa ja kokeilla kaikenlaista. Kreolilaisen riisi reseptin olen saanut ystävältäni, joten kiitokset hyvästä ruoasta eivät kuulu minulle:)

Kreolilainen riisi (n. neljälle hengelle)

• 4,5 dl keitettyä riisiä (mielellään ei liian puuroutuvaa)
• 2 eri väristä paprikaa
• 1 iso sipuli
• 7 valkosipulin kynttä

Mausteet:

• Curry
• Paprika
• Chilijauhe
• Soijakastike
• Tuoretta persiljaa

Valmistusohje:
Keitä riisi ja anna jäähtyä. Paista pannulla öljyssä kevyesti pilkottu sipuli ja paprikat. Juuri sen verran, että ne hieman pehmenee. Levitä pellin päälle Vahva Eskimofolio ja siihen tasaisesti riisi. Riisien päälle reilusti öljyä. Sitten purista valkosipulin kynnet riisin päälle, sekä paistetut paprikat/sipulit ja sekoita. Lisää mausteet. Mausteita kannattaa laittaa oman maun mukaan. Sekoita koko setti kunnolla sekaisin. Sitten eikun koko systeemi uunin keskivaiheille ja uunissa voisi olla sellaiset 225 astetta lämpöä. Uunissa n. tunnin ajan ja vartin välein käännä koko setti täysin ympäri ja lisää öljyä. Kannattaa joka kerta maistaa ja lisäillä mausteita jos tarvetta on. Puolen tunnin kohdalla lisää pilkottu tuore persilja. Ruoka on valmista, kunnes riisi on sieltä täältä hieman rapsakkaa.

Tämä Kreolilainen riisi on hyvä lisuke esimerkiksi kanan kanssa ja tässä seuraavaksi resepti valmistamastani kanasta.

ValkosipuliBBQ Chicken

• Ohuita broilerin leikepihvejä

Marinadi:

• Oliiviöljyä
• Valkosipulin kynsiä
• Barbeque kastike (Itse käytin Santa Marian American BBQsauce hickory –kastiketta)
• Paprikamauste
• Grillausmauste

Elikkäs tämä resepti on tehty omasta päästäni ja oli loppujen lopuksi oikein toimiva. Tehty melko mietona, koska ruokaa oli syömässä myös pieniä lapsia.

Valmistusohje:
Valmista marinadi ja heitä kanat siihen reiluksi pariksi tunniksi. Ota kanat huoneenlämpöön reilu puoli tuntia ennen valmistusta. Itse valmistin kanat ulkona muurikalla, mutta tyyli on vapaa. Paistamisen aikana voitelin kertaalleen pihvit kummaltakin puolelta tuolla yllämainitulla barbeque kastikkeella. Paiston jälkeen pyöräytin valmiit pihvit muhimaan Eskimofolioon ja sitten tarjoiltavaksi. Ruoka maistui hyvin koko perheelle ja kolmivuotiaan pojan kommentti oli vaan, että nam nam!

Kana tuli valmistettua perinteisessä suomalaisessa kesäsäässä. Ensiksi oikein tukalan kuuma, sitten rupesi ukkonen jyrisemään ja kiireellä sain kannettua ruoanvalmistuspisteeni katokseen, ennen kuin taivaalta tuli vettä, kuin saavista kaatais.Siltikin  ruoka valmistui ja nälkä lähti.

Yhteenvetona Eskimon folioista:

Vahva Eskimofolio oli juuri sopiva uunipellille ja ruoanlaiton jälkeen pelti oli täysin puhdas, joten folion tehtävä onnistui täysin. Normaalia kestävämpi rakenne oli kyllä hyödyksi, koska useat ruoan hämmentämiset olisivat voineet rikkoa folion ja sitten olisi päässyt pellin pesuhommiin. Tulen ehdottomasti käyttämään jatkossakin myös muiden ruokien kanssa. Plussana vielä, että loput riisit sai laitettua folionyytiksi ja heitettyä jääkaappiin.

Eskimofolio on itselläni käytössä tuollaisena suurkeittiökäyttöön valmistetussa rullakotelossa. Foliota tässä pakkauksessa on 160 metriä, joten joka päivä ei tarvitse foliota olla ostamassa. Normaalien pakkausten kanssa itselläni on ollut se perinteinen ongelma mikä varmasti monella eli folio katkeaa välillä miten sattuu ja sitten sitä menee hukkaan. Sitten yleensä se kartonkinen pakkaus on hajonnut ennen kuin folio on kokonaan käytetty. Joku voisi sanoa, että pöydän reunaan on helppo repäistä, mutta ei ainakaan meidän taloudessa jossa keittiön kaikki pöydän reunat on pyöristettyjä. Eli sanotaanko näin, että tämä riittoisa rullakotelossa oleva Eskimofolio on hemmetin kätevä.

Eskimo De Luxe lämpö- ja kylmäsäilytyslaatikko

Näin kalamiehenä arvostan katkeamatonta kylmäketjua sillä kala ei ole elintarvikkeista sitä säilyvintä laatua. Kesäisin ongelma kasvaa, mutta talvellakin voi tulla monenlaisia tilanteita, joissa tasainen lämpötila on tärkeää saaliin säilyttämisen kannalta.

Rautuja odottomassa kylmäkuljetusta.

Eskimo tuoteperheen uusimpia tuotteita on  
De Luxe lämpö- ja kylmäsäilytyslaatikko,
jonka vetoisuus on 40 litraa.

Ulkomitat: 640 x 395 x 317mm.
Sisämitat: 533 x 327 x 249mm.
Paino: 2,7 kg.

Laatikossa on metalliset lukituskahvat.
Eskimo tuoteperheeseen kuuluu myös 25 litraiset laatikot. Sain kokeiltavaksi 40 litraa vetävän laatikon juuri sopivasti rautupilkkiaikaan, eli toukokuun ensimmäiselle viikolle.

Raudut pakattiin muovipussiin ja sitten Eskimo kylmälaatikkoon

Norjan tunturijärville suuntautunut pilkkireissu toukokuussa tarjoaa hyvin erilaisia kelejä, joten Eskimo De Luxe sai näyttää tehonsa menomatkalla ruokatavaroiden pitämiseksi oikeassa lämpötilassa ja tulomatkalla mahdollisten rautujen pitämisen riittävän kylminä.
Öisin lämpötila ulkona livahti pakkasen puolelle,   mutta kylmälaatikossa oli tasainen lämpö maidoille, makkaroille, juustoille ja muille herkuille.

Kun muutama päivä oli ongittu rautuja, alkoi testin toinen vaihe. Kylmälaatikko ladattiin aivan täyteen lunta, laitettiin raudut pusseissa lumipatjan päälle ja vielä yksi kerros lunta niskaan. Kun kalat otettiin ensimmäisen kerran laatikosta pois n. 12 tunnin jälkeen, laatikon pohjalla ei ollut lainkaan vettä, eli lumi ei sulanut yhtään.

Rautupilkillä tuoreena paistettu kala on suurta herkkua.

Rautujen tilalle latasimme muutaman purkin olutta jäähtymään ja perkasimme kalat. Sen jälkeen raudut pakastettiin ja lumi sai jäädä Eskimoon yön yli odottamaan jäisiä rautuja. Edessä oli reilun tuhannen kilometrin ajomatka ja sen jälkeen raudut pääsivät vasta varsinaiseen pakastimeen.
Matka kesti Utsjoelta Kiteelle noin 25h. Sodankylässä lisättiin 8 kg jäistä poronlihaa kylmälaukkuun. Kun testihenkilö avasi laukun 1100 kilometrin päässä Kiteellä ja siirsi kalat ja poronlihat pakastimeen, ne olivat jäässä. Kylmäkuljetus onnistui hyvin.
”Olen tuonut kaloja lapista pienissä kylmälaukuissa, mutta niissä ne ei kestä niin kylmänä. Laukun koko on juuri sopiva kylmäkuljetukseen, johtuen siihen mahtuvasta jäästä” kertoo Markku Liukku, rauturyhmän jäsen.

Kylmälaukku ladattu lunta ja rautuja täyteen.

Paistokelmussa hirvenlapaa

Ensimmäisenä testituotteena päätimme kokeilla jotain nopeaa ja helppoa. Pakastimesta löytyi syksyistä hirveä, nätti lapapaistipalanen. Se oikein odotti kulinaarikokin kosketusta ja pääsyä toteuttamaan herkkusuiden toiveet.

Mietiskelytauko

Mietimme poikani Jaakon kanssa tovin, kuinka tuota, ei niin mureaa kohtaa hirvestä voisimme valmistaa siten, että pienillä hampailla varustetut lapsenlapsetkin voisivat nauttia lihasta.
Juuri tullut Eskimo tuotepaketti paljasti Look Paistokelmun, jossa kerrottiin lihan kypsyvän nopeasti ja ruskistuu kelmun läpi. Hieman epäilevinä tutkimme pakettia, mutta päätimme toteuttaa ensimmäisen testin tällä tuotteella. Kun sen käyttökin on helppoa jopa mieskokille.
Leikkasimme siis ohjeen mukaan sopivan palan kelmua rullasta, jossa tavaraa on 3,5 metriä. Samanlaisia lapapaisteja yhdestä rullasta voi paistaa sen kymmenen helposti.

Lihat kyytiin

...ja paketti on valmis

Ohjeiden vilkaisu...

Asetimme lihan kelmun keskelle ja taitoimme sen nätisti lihan ympärille. Sitten
Kelmu piti lihasnesteet nätisti sisällä ja totta tosiaan, ruskisti ihan oikeasti lihan ja samalla kypsytti sen erittäin mureaksi.
Toimivuuspisteet täydet 10.
alumiinireunuksella
”lukitsimme” paketin kasaan. Kun uuni oli sopivassa lämpötilassa, siirsimme paketin muhimaan.






Revittyä hirvenlapaa
Tässä tulee vielä murean lapapaistin valmistusohje. Liha oli sen verran hyvää, että unohdettiin valmiista ottaa kuva, mutta pyritään ensikerralla ottamaan myös valmiista kuva.

Ota sopiva pala lapapaistia (käy toki muukin paisti) ja kuivaa liha hyvin. Poista kalvot ja anna lämmetä huoneenlämpöiseksi.
Laita liha ohjeen mukaan Look Paistokelmuun ja laita esilämmitettyyn uuniin. Itse laitoimme lihan miedolle lämmölle, eli 125 astetta. Pidimme lihaa tuossa lämmössä 5 tuntia. Aivan lopussa lämpötila tiputettiin 100 asteeseen, jossa se sai asettua tunnin verran. Otimme lihan uunista ja sen jäähdyttyä avasimme paketin. Kuivattua valkosipulimurskaa pinnalle sekä sopivasti suolaa, ripaus pippurimyllystä viispippuria.
Sitten paketti kiinni ja tunniksi 100 asteeseen.
Lihan voi tarjoilla lämpimänä tai kylmänä tilanteen mukaan. Parhaiten sen nauttiminen onnistuu sormin repimällä lihassäikeitä paistista ja napsimalla ilman lisukkeita.
Makupisteet täydet 10.

KalaHarrin tervehdys keväisen metsän siimeksestä!

Olen juuri aloittanut yhteistyön Eskimo Finland Oy:n kanssa.  Eskimo Finland on suomalainen perheyritys, jonka omistajat ja tehdas toimivat Suomessa. Yritys valmistaa mm. ruoanlaitossa tarvittavia tuotteita kotitalouksille ja ammattikeittiöön (www.eskimofinland.fi). Tunnetuimpia tuotteita ovat Elmukelmut, Eskimo foliot, -leivinpaperit ja -suodatinpussit. Valikoimaan kuuluu toki paljon muutakin ja niitä tuotteita tulen käyttämään runsaasti kalastus- ja metsästysreissuillani.

On todella upeaa että me suomalaiset arvostamme metsän antimia sen kaikissa muodoissa. Käsittelemme saaliitamme todella paljon; riistalihaa, kaloja sieniä sekä marjoja. KalaHarrin kotisivut tarjoaa ajankohtaista tietoa saaliiden käsittelystä ja niistä valmistamisesta erilaisia herkkuja. Saaliiden kuljettamiseen ja säilyttämiseen tarvitaan omat niksinsä ja juuri niistä kerron teille!

Olen ammatiltani paitsi kokenut lehtitoimittaja myös riista- ja eräkävijä. Pääset mukaan KalaHarrin blogin seurassa  erilaisille reissuilleni sekä Suomessa että ulkomailla. Siirrymme arjen herkuista aina juhlahetkiin riistan, kalan, marjojen, sienien ja monien muiden elintarvikkeiden parissa. Lupaan pitää myös pientä pilkettä silmäkulmassa ;) Nautitaan siis yhdessä luonnosta ja herkutellaan sen antimilla!

Terveisin

KalaHarri