Nuorten Harmaahirvikoirien SM
haukkukokeet Kiuruvedellä
Kuusitoista nuorta
hirvikoiraa kilvoitteli Suomenmestaruudesta pyhäinpäivän aattona Kiuruveden
Kennelkerhon järjestämissä haukkukokeissa.
Tiukkojen karsintojen jälkeen loppukilpailuun valittiin
neljältä lohkolta kultakin neljä koiraa kahden hirvikokeen parhaan
keskiarvotuloksen myötä. Ja tänä vuonna tulostaso osoittautui erittäin kovaksi,
sillä alle 90 pisteen (100 max.) ei loppukilpailuun ollut mahdollisuuksia. Loppukilpailuun
katsottiin kahden parhaan kokeen keskiarvo ja sen mukaan heltisi jokaiselta
lohkolta (itä, etelä, länsi ja pohja) neljä kovinta keskiarvoa. Mm. erään
loppukilpailuun päässeen koiran keskiarvo oli niinkin huima kuin 98 pistettä.
Kaksi siis lähes täydellistä koetta.
Kun kyseessä on alle 30 kk ikäisen hirvikoirien koitos,
kertoo se tällä hetkellä maamme hirvikoirakehityksen olevan erittäin korkealla
tasolla.
Mukana on kilpailemassa kahdesta harmaasta rodusta
osanottajia niin narttukoirien kuin urosten myötä, samoilla säännöillä. Suomessa
valtarotuna olevasta Jämtlanninpystykorvasta oli mukana narttuja neljä, uroksia
kahdeksan. Norjanharmaahirvikoiria oli yksi narttu ja kolme urosta. Nuorin
koirista oli 17 kuukautta, joka kertoo sitä, että kyseessä koiralla on
ensimmäinen syksy koetoiminnassa.
Hirvenhaukkukoe
pähkinänkuoressa.
Hirvikoiran tehtävänä on tietenkin avustaa metsästäjiä
haukkumalla paikoillaan hirveä niin pitkään että metsästäjä pääsee
lähietäisyydelle kaatamaan hirven turvallisesti tähdätyllä laukauksella.
Ennen kuin haukku alkaa, koiran on itsenäisesti
lähdettävä metsään ja etsittävä eli haettava hirvi haukkuun. Koiralle annetaan
kuusi tuntia aikaa löytää hirvi. Mikäli hirveä ei tuossa ajassa löydy, koe on
sillä erää loppu. Kun hirvi löytyy, on suotavaa että se haukku jää heti
löytöpaikalle, eikä hirvi saa lähteä juoksemaan kiljuva koira perässä.
Hirvikokeen luonteeseen kuuluukin arvostella koiran
liikkumista hakulenkillä ja kun hirvi on löytynyt, seurataan hirvityöskentelyä
monilla tavoilla. Kokeen tehtävä on jäljitellä osittain metsästystapahtumaa,
jossa tuomarit käyvät koiran luona koettamassa päästä ampumatilanteeseen ja pyrkivät
karkottamaan hirven, että koira seuraisi sitä ja koettaisi saada haukuttavan
uudelleen moitittavaksi. Ja näitä toimia tehdään koko erän, eli viiden tunnin
ajan.
Hirvikokeissa tuomarit täyttävät tarkasti maastokortin,
jossa on useita tärkeitä, koiranominaisuuksia, etsiviä kohtia. Haukkuääni, sen
tiheys ja kuuluvuus ovat tärkeitä kohtia. Myös haukkutyöskentelyn laatu ja
hirven seuraaminen ovat hyvän hirvikoiran perustoja. Haku ja löytötehokkuus
ovat tietenkin listan yläpäässä, sillä jos hirveä ei löydy, ei muitakaan
ominaisuuksia voi saada selville. Kun nämä kaikki kohdat päästään arvostelemaan,
yhteenlaskettu pistemäärä kertoo lopullisen sijoituksen koetilanteessa.
Hirvikokeissa on metsään lähdettäessä kaikilla
tasapuolisesti 100 pistettä, mutta harvoilla kokeen jälkeen kisapaikalle
tulevilla on papereissa enää sitä samaa pistemäärää. Mutta mikäli pistemäärä
ylittää 70 pistettä, koira saa tällöin Hirv1 tuloksen ja neljällä Hirv1
tuloksella koirasta tulee käyttövalio.
Koetoiminta on tullut mukaan hirvikoirien kasvatuksen
tueksi sotien jälkeen ja kokeiden suosio on (virallinen hirvenmetsästyskoe
ensimmäisen kerran järjestettiin 1956) kasvanut nykypäiviin todella mittaviin
suhteisiin.
Voidaankin sanoa että joka syksy hirvikokeita
järjestetään Suomessa useita satoja. Ja sokerina pohjalla tietenkin
kilvoittelut Suomen parhaimman hirvikoiran tittelistä.
Junioreiden SM
haukut Pohjois-Savossa
Kiuruveden Kennelkerho täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja
kiitoksena hyvästä kenneltyöstä yhdistys sai järjestettäväksi
Suomenmestaruushaukut harmaille hirvikoirille.
Kilpailukeskus sijaitsi Sinisessä Helmessä ja koemaastot
olivat säteittäin kisakeskuksesta ympäri lähialuetta.
Torstaina kisabanketissa pidetyissä puheissa tuli hyvin
konkreettisesti esille alueen laajuus, suuri metsästysseuramäärä ja huoli
alueiden uudesta hallitsijasta, sudesta. ”Alueemme on n. 134.000 hehtaaria,
mutta puolia siitä hallitsee susi. Näin ollen koealueet on jouduttu etsimään
Lapinlahdelta, Pielavedeltä, Iisalmesta ja Pyhäsalmelta Kiuruveden lisäksi.
Emme halua koiria susien syötäväksi, joten turvallisuutta ajatellen näin olemme
joutuneet menettelemään” kertoi maastomestari Matti Ruotsalainen. Illan aikana
vielä maastomestari joutui vaihtamaan yhden alueen, sillä Pielaveden suunnassa
olleessa maastossa olikin susihavainto, suden ylittäessä maantietä koealueen
suuntaan.
Valitut maastot on kokeiltu syksyn aikana niin kokeissa
kuin hirvijahdissa ja todettu hirvirikkaiksi tämän tasoiselle kilpailulle.
Silti kyse on nuorista koirista, jotka kenties ensimmäistä kertaa ovat poissa
kotimetsistä ja siksi vaikeusastetta kokeessa oli havaittavissa.
Ylituomari Pauli Äijälä pitää puheenvuoron kokeen kulun suhteen.
Ylituomarina toiminut Pauli Äijälä Kannuksesta piti
ylituomaripuhuttelun ja korosti koetoiminnassa arvokisojen mukaisesti
tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua koirille. Hirvikokeissa on
sääntökirja, jonka mukaan koiria arvostellaan. ”Muistakaa että koiraa
arvostellaan tämän kokeen mukaan ja entiset, huippuhaukut ovat historiaa.
Tuomareille tiedoksi, että tehkää koiran eteen töitä vaikka paita märkänä.
Kaikki koirantyöt täytyy saada havainnoitua, autossa ei istuta ja katsella
kännykännäytöltä koirien liikkeitä” muistutti Pauli Äijälä.
Kun rotujärjestön viiri oli saatu salkoon, koirien
esittely päätökseen ja Sinisen Helmen maistuvat paistit oli saatu kennelväen
kitapurjeiden taakse piiloon, oli aika vetäytyä unille ja keskittymään suureen koepäivään.
Aamulla viiden aikaan kahvipannu tupsautteli tuoksujaan
kennelväen neniin ja leipäpalasta katosi tasaiseen tahtiin tuomareiden,
maasto-oppaiden ja koiranohjaajien käkättimiin.
Olympiapainija Rami Hietaniemi nosti koiralleen maaston, josta hirvi löytyi.
Kuudelta aamulla suoritettiin maastoarvonta, joka
nostatti monelle koiranohjaajalle jännityksen piirteitä kasvoille. ”Tuleekohan
se illalla mainostettu kennelhirvimaasto juuri minulle, vai jollekin
kilpakumppanille”. ”Miten koira tänään toimii, pelasihan se ainakin viime
viikolla vielä harjoituksissa ja jahdissa”. Ehkä myös maasto-oppaiden mielessä
pyöri monenlaisia ajatuksia, päällimmäisenä varmaankin; ”onkohan se eilen haukkuun
jäänyt hirvi vielä samassa paikassa, jolloin saataisiin nopea löytö”. Paineita
varmasti lienee ollut myös ottelutoimikunnalla, että varmasti jokainen osa-alue
sujuu niin hyvin kuin vain voi.
Tuomarit arvottiin niin, että jokaiselle koiralle tuli
tuomari eri lohkosta kuin mitä koira oli. Yhteisesti tarkistettiin vielä
jääviystekijät, eikä kenelläkään ollut mitään huomautettavaa tuomareiden
sijoittumisesta.
Ylituomari oli kertonut hakuajan alkavan juosta klo 8
aamulla, joskin aiemminkin koiran saisi löysätä hakemaan. Ja kun onnenpotkut
oli täräytetty ryhmien takamuksiin, sitten vain autonkeulat kohti koemaastoja
ja kuumeinen odotus ensimmäisten löytöjen ilmoittamisesta.
Eikä kisakeskuksessa ehtinyt kauan olla hiljaista kun ensimmäiset
löydöt ilmoitettiin. Ensimmäinen löytö tuli 7.34 ja heti perään toisella
koiralla 7.43. Sitten tasaisesti löytöjä siten, että kuudestatoista koirasta
hirvityöskentelyn pääsi aloittamaan haukkuun asti 12 koiraa.
Ottelutoimikunta pääsi myös maastokierroksella
kuuntelemaan hirvihaukkua ja ensimmäisenä tavoitettiin maastosta Kölöperin
Rapen ryhmä kuuntelemassa kiihkeää hirvihaukkua.
Rape nakuttaa komiasti kiitettävällä haukkutiheydellä.
Jätimme Rapen moittimaan
hirveä ja siirryimme Mustanlammin Onnelin ryhmän luokse.
Ylituomari seuraa Onnelin työskentelyä ryhmätuomarin tabletilta.
Sielläkin nuori
narttujämtti nakutti iloisesti yksinäistä uroshirveä, joten siirryimme
pikaisesti alueelta häiritsemästä enempää. Ja loppupelissähän siinä kävi niin,
että saimme kuulla kisan ykkösen ja kakkosen työskentelyä.
Kilpailijoiden ja
ylituomarin mietteitä
Kilpailukeskus Sininen Helmi sai kaikilta osanottajilta
varauksettoman kiitoksen sijainnin ja majoituksen sekä ruokailun suhteen.
Ottelutoimikunta muisti Sinisen Helmen isäntäpariskuntaa komialla pytyllä.
Myös
ottelutoimikunta niin ikään sai kehuja järjestelyistä ja maastojen sijainnista.
Ylituomari Pauli Äijälä kertoi koejärjestelyiden olleen erinomaiset.
”Petotilanne oli tiedossa ja maastot oli haettu turvallisilta seuduilta. Näki
että maastomestari oli tehnyt tarkkaa työtä maastojen suhteen. Kelihän oli mitä
oli ja varmasti se vaikutti hakutyöskentelyyn. Pakkanen jäädytti yöjäljen ja
vaikeutti hirvien löytymistä. Samoin haukulle hiipiminen AT:n toivossa vaati
tuomareilta todella suurta taitoa. Ja hyvin tuomarit selviytyivät kaikista
haasteista” kertoo Äijälä.
Pauli Äijälän mukaan oli selvää että korkea tulostaso,
millä loppukilpailuun tultiin, ei tulisi jatkumaan kaikkien osalta. ”Kyseessä
oli nuoret koirat, joista osa oli ensimmäistä kertaa kotiseutujen ulkopuolella.
Koirille pitkä matkustaminen ja vieras ympäristö sekä ympärillä pyörivät
ihmiset aiheuttaa stressiä, joten ymmärrettävää on, että epäonnistumisiakin
tulee”.
Ylituomari Äijälä korosti löytötehokkuuden seuraamista
tarkkaan ja hänen mukaan tuomarit toteuttivat toivomusta erittäin hyvin. ”Vesistöt
myös vaikeuttivat koirien työskentelyä, mutta koeryhmät toimivat ripeästi ja
avustivat koiria pahoissa paikoissa kuten puhuttelussa oli sovittu. Muutenkin
koiranomistajat, tuomarit ja maasto-oppaat toimivat erinomaisessa
kennelhengessä koko kilpailun ajan”.
Myös koiranomistajat olivat erittäin tyytyväisiä
koepaikkaan ja kilpailun etenemiseen. Mustanlammin Onnelin omistaja, Tanja
Raivio Puumalasta kertoi kaiken menneen todella hyvin. ”Onneli oli tyttöjen
majoituksessa ja sattuipa niin hyvin että Onnelin unikaveri tuli vielä
tuomariksi koiralle. Koira on luonteeltaan aivan huippu ja ei ottanut
kilpailusta isompaa stressiä. Varmasti myös rauhallinen yöuni vaikutti siihen,
että pää oli heti aamusta kunnossa”.
”Meillä oli aivan ihana maasto-opas. Jätin hölmöyttäni
termospullon aamulla keittiöön, mutta oppaalla oli kuumat kahvit tarjolla. Ja
koirahan pelasi metsässä erittäin hyvin. Haukussa oli tappisarvisonni ja keli
hieman rapea. Sen vuoksi muutama piste jäi metsään, mutta tulokseen ja
sijoitukseen täytyy olla tyytyväinen”.
Onneli on Tanjan kymmenes käyttövalio, joten mistään
ensikertalaisesta koiranohjaajasta ei ole kyse. ”Onneli on koirana täysi
timantti. Näihin kisoihin ei alun perin ollut mitään suunniteltua yritystä,
mutta kun kaksi koetta menikin putkeen, tottahan sitä sitten lähdettiin. Ensi
vuonna tarkoitus on tähdätä piirinmestaruuskarsintaan ja jospa Onneli jatkaisi huippuputkea,
jolloin aikuisten SM kilpailut odottavat” kertoo onnellinen Onnelin omistaja
Tanja Raivio.
Kölöperin Rapen omistaja Tapio Härkönen, Kajaani, kertoi
koiransa olevan erittäin varma kokeissa. ”Eihän tämä näistä valonheittäjistä ja
salamavaloista ihmeemmin välitä, mutta metsässä toiminta onkin sitten hieman
toista”.
”Rape
on varhaiskypsä norjanharmaahirvikoira. Kölöperin Rape syntyi 3.6.2013 ja
ensimmäinen hirvihaukku kuultiin vajaan 7 kk ikäisenä, n.1,5 tuntia. Hirvi jäi
hyvin löytöpaikalle ja koira saatiin kutsusta pois. Seuraavana syksynä sitten
haukut jatkui hyvänä ja näytti siltä, että voisi ruveta käyttämään kokeissa.
Rape
saatiin neljällä koekäynnillä käyttövalioksi pistein 95,5p. 92p. 90p. 95p.
Sitten kävin vielä sille syksylle parissa kokeessa josta kummastakin ykkönen
yli 90p. tuloksilla. Tänä syksynä sama homma jatkui, neljä koetta tullut käytyä
ja kaikista ykkönen pistein 86,5p. 95p. 93p. 95p” kertoo Tapio Härkönen
koirastaan.
Nuorten koirien SM kisaan Rape pääsi kovalla keskiarvolla, 95,25 pistettä.
Ensimmäisen
illan koirienesittelyssä Rape ei ollut kotonaan, vaan ujosteli väkijoukkoa,
mutta heti kokeen alussa ujous hävisi ja Rape katosi metsään. Eikä mennyt kuin 7 minuuttia, kun kiivas löytöhaukku
kajahti 1,3 km päästä. ”Ensimmäisen lenkin löytöhän se oli, sillä Rape tykkää
etsiä hirven nopeasti haukkuun, ilman hienoja kaarteluita. Kun tuomarit
osasivat asiansa erittäin hyvin, saatiin Rapelle 4 ampumatilannetta. Samoin
karkkoja useita ja uusintahaukut nätisti täyteen. Kun muutkin osa-alueet
menivät hienosti putkeen, voittotulokseen 95 pistettä olemme Rapen kanssa
erittäin tyytyväisiä” kertoo selvästi iloinen Tapio Härkönen. Jatkossa Rapelta on odotettavissa varmasti kovia tuloksia myös ”aikuisten” puolella kunhan terveyttä riittää ja koira saa olla susilta rauhassa.
Koira Maasto Löytö Hakuaika LM
LH HA
TA TM KaKpl KaM UH AT
HT YO PIST SIJ
Kölöperin Rape Kuusenmäki 7:34 7 1,3 83
254 300 6,4 6 5,4
3/2/0 4 86
1 95 1
Mustanlammin Onneli Jokikylä 8:06 43 1,3 120 223 300 6,3 3
5,1 1/2/0 2
104 2 93
2
Herkko Aittokorpi 11:28
202 1,8 92
223 300 10,2 6 9,4
3/1/1 3 80
- 91 3
Elimon Salon Körmy
Martikkala 12:18 283
1,9 32 231 300
6,4 6 6,4
3/2/0 3 72
2 90,5 4
Käpyahon Riku Pienlammas 9:05
47 7,0 117 261 300 6,0 4 6,0
2/2/0 3 53
- 88 5
Pystytuulen Isabella
Selkäys 8:31 26 1,0 53
256 300 6,3 7
5,3 2/3/1 3
80 - 87
6
Älvkrokens Mio-AVK
Pahkamäki 12:23 268
5,5 94 210 300
5,6 5 5,1
2/1/2 2 80
2 85,5 7
Norrtrolls El Reino Säviä 10:38 137
1,5 2 214 300
9,1 6 8,9
3/1/2 3 88
- 82,5 8
Palokallion Ippu Rytky 9:57 187 5,3 78
134 300 7,8 4
7,8 1/2/0 - 80
2 80,5 9
Heinisuon Sisu Laukkala-Sulkava 9:20
74/18 0,5/1,2 3/7
189 275 7,8 5
7,8 3/0/1 1
50 - 65
10
Mustikkaharjun Sokka Paajakka
7:43 13/7 1,3/1,9
4/4 113 234 21,1 4 16,1
0/1/2 - 80
1 56,5 11
Rokelan Euforia Juntula 10:17 58 1,0 27
51 92 4,9
2 3,8 0/1/0
- 80 -
53 12
Joensivun El Toro Isokanto 327 ----------------------------------------------------------------------15,5 13
Havukkamäen Didi
Niinimäki 318
------------------------------------------------------------------ 15,5
14
Vihteljärven Torsti Itäranta-Honkaranta 304
------------------------------------------------------------------- 15,5 15
Korvenkiertäjän Saku
Saarela-Kurkisuo
290
----------------------------------------------------------------- 14
16
Juniorimestari vm. 2015
